Työterveyslaitos selvitti työpaikkojen toimintatapoja ja kokemuksia vuosilta 2020–2021. Koronapandemiasta saatuja oppeja voi hyödyntää tulevien pandemioiden hallintakeinoja pohdittaessa.
Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa selvitettiin työpaikkojen toimintatapoja koronapandemian aikana. Riskien hallinnan onnistumisessa keskeistä oli työpaikkojen oma riskien arviointi sekä julkinen ohjeistus.
– Työpaikkojen kokemuksia ja oppeja on nyt tärkeää tallentaa, jotta niitä voi hyödyntää pohdittaessa tulevien pandemioiden hallintakeinoja, sanoo johtava tutkija Pia Perttula Työterveyslaitoksesta.
Koronapandemian aikana työpaikat alkoivat kiinnittää erityistä huomiota terveyteen ja turvallisuuteen. Koronan myötä työpaikat tunnistivat aikaisempaa selkeämmin tarpeen biologisten tekijöiden riskien arvioinnille.
Työpaikoilla riskejä tulee arvioida kokonaisuutena
Koronapandemian aikaisia kuormitustekijöitä työpaikoilla olivat muun muassa pelko sairastumisesta koronaan, etätyökäytäntöjen nopea omaksuminen ja hallinta sekä yhteisöllisyyden heikkeneminen työpaikalla. Myös työsuhteisiin liittyvät asiat aiheuttivat huolta.
– Jatkossakin on tärkeää, että eri riskejä arvioidaan kokonaisuutena ja työpaikoille tuotetaan tietoa ja ohjeistusta riskien hallintaan, muistuttaa vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen.
Jo pandemian alkuvaiheessa työpaikoilla tunnistettiin ja toteutettiin toimivia riskien hallintakeinoja, kuten hygienia- ja siivouskäytäntöjen tehostaminen, turvavälit ja ihmisten välisten kohtaamisten vähentäminen työpaikalla. Työpaikat hyödynsivät työterveyshuollon asiantuntemusta riskien arvioinnissaan.
Myös sisäisen viestinnän tarve korostui pandemian aikana. Riskien hallitsemiseksi oli viestinnän avulla tärkeää tavoittaa sekä työpaikan oma henkilöstö että muut työpaikan tiloissa toimivat henkilöt.
Julkinen ohjeistus syntyy parhaiten yhteistyössä
Tiedon tarve työpaikoilla oli koronapandemian aikana suuri. Etenkin alkuvaiheessa kiinnostivat konkreettiset vinkit, millaisia toimia työpaikoilla tulee tehdä koronariskin hallitsemiseksi. Työpaikat kokivat julkisen viestinnän tarpeelliseksi, mutta arvioivat tiedotuksen olevan ajoittain ristiriitaista ja haastavaa soveltaa työpaikalla.
– Julkisten ohjeiden tuottajien tiivis yhteistyö on edellytys sille, että ohjeistus on yhdenmukaista ja tavoittaa työpaikat, vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä sanoo.
Koronapandemiasta saatuja oppeja on tärkeää tallentaa tulevan varalle ja huomioida pandemian eri vaiheet. Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat tuottaneet ohjeet työpaikoille pandemianjatkumon eri vaiheisiin. Ne löytyvät tutkimushankkeen loppuraportista.
– WHO:n mukaan olemme vielä pandemiavaiheessa. Käytännössä työpaikoilla on kuitenkin menossa pandemiasta palautumisen vaihe. Viimeistään nyt on tärkeää laittaa muistiin ne pandemian ohjeet ja teot, jotka olivat oman työpaikan kannalta ratkaisevia tartuntojen torjumisessa, toteaa Mäkelä.
Tutustu
- Loppuraportti: Pandemia ja riskien hallinta työpaikoilla (julkari.fi)
Tutkimushanke: Pandemia ja riskien hallinta
- Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja arvioida työpaikkojen oppeja ja kokemuksia koronapandemian vaikutuksista työturvallisuuden hallintaan.
- Lisäksi selvitettiin työpaikkojen toimintatapoja ja toimenpiteiden ajoitusta altistumisen ehkäisemiseksi sekä työpaikan riskien arvioinnissa ja hallinnassa hyödyntämä tiedonkulun verkosto epidemian ajalta. Tavoitteena oli löytää hyviä keinoja, joiden avulla työpaikat voivat varautua jatkossakin biologisten tekijöiden aiheuttamiin riskeihin.
- Tutkimuksen kohdejoukkona oli Nolla tapaturmaa -foorumin verkoston työpaikat sekä tahot, joiden tuottamaa tietoa työpaikat hyödynsivät pandemian aikana. Tutkimusaineistona toimivat pandemian aikaiset julkiset ohjeistukset.
- Tutkimuksessa tarkasteltiin aikaa 1.1.2020 – 31.12.2021.
- Hanketta rahoittaa Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto.
- Hankesivu: Pandemia ja riskien hallinta | Työterveyslaitos (ttl.fi)
