Suomen Yrittäjät on erittäin huolissaan, että hyvinvointialueille annettu lisärahoitus laitetaan siirtymävaiheen kustannusten kattamiseen, ei hoitojonojen purkuun ja ihmisten hoivaan. Valtioneuvosto linjasi viime viikolla, että hyvinvointialueiden rahoittamiseen ohjataan tänä vuonna 500 miljoonaa euroa.
“Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että valtio ohjaisirahoituksen suoraan hoitojonojen purkamiseen. Nyt kaivattu lisärahoitus on uppoamassa siirtymävaiheen hallintokustannuksiin, kuten esimerkiksi it-menoihin. Rahoitus auttaa alueiden kokonaistaloudellista tilannetta, mutta ei varmista sitä, että hoitojonoja saadaan lyhennettyä” sanoo Yrittäjien johtaja Harri Jaskari.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru osallistui Yrittäjien ja Hoiva&Terveyden järjestämään Suureen sote-seminaariin 25.1. Ministeri vakuutteli tuolloin, että rahoitusta tarvitaan hyvinvointialueille juuri hoitojonojen purkua varten.
“Näyttää siltä, että alueet joutuvat odottamaan, mitä tulemaan pitää, koska viestintä asian ympärillä on ollut epäselvää”, toteaa Jaskari.
“Lisäksi hyvinvointialueille on säädettävä velvollisuus laskea julkisesti omistetun tuotannon yksikkökustannukset ja julkistaa ne. Näin voidaan arvioida, kuka purkaa jonoja laadukkaimmin ja tehokkaimmin: hyvinvointialueen oma tuotanto vai kenties yrittäjät”, Jaskari sanoo.
Yrittäjät on vaatinut, että valtio ei saa lähteä lisärahoittamaan hyvinvointialueita ilman erillisiä vaatimuksia, ja katsoo, että hyvinvointialueiden tulee saattaa julkiseksi tieto siitä, mihin kustannukset menevät. Samalla on arvioitava tuotantotapoja ja edistettävä monituottajuutta.
“Sote-sektorimme on kriisissä. Nyt tarvitsemme kokonaisvaltaista otetta uudistuksen toimeenpanoon. Ilman avointa tietoa kustannuksista emme voi arvioida, tuottavatko hyvinvointialueet mahdollisimman vaikuttavia palveluita. Ellemme kykene yhdessä arvioimaan kustannuksiakriittisesti, tästä tulee ikävä lasku veronmaksajille”, sanoo Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiantuntija Henrik Wickström.
Yrittäjien ratkaisut toimivaan soteen
• Hyvinvointialueen on hankittava laajasti palveluita alan yrityksiltä. Tässä keinoja ovat ostopalvelut, palvelusetelit ja kumppanuudet.
• Ostopalvelut pitää jakaa tarkoituksenmukaisiin osiin, jotta myös pienemmät sote-yrittäjät voivat jättää niihin tarjouksen.
• Palvelusetelin arvo on määriteltävä sellaiseksi, että se mahdollistaa käyttäjälleen palvelun saamisen julkisen sektorin asiakasmaksulla.
• Hyvinvointialueille on säädettävä velvollisuus laskea julkisesti omistetun tuotannon yksikkökustannukset ja julkistaa ne.
Lue lisää: Soteohjelma: Yrittäjäkin voi parantaa – Nostetaan rimaa (yrittajat.fi)
