Kansainvälisen tutkimuksen mukaan työssä tylsistymistä kokee lähes joka toinen työntekijä, ja moni heistä on samanaikaisesti kroonisesti väsynyt. Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin tutkimus kumoaa yleisiä harhaluuloja työpahoinvoinnin syistä. Pelkän työmäärän sijaan olennaista on keskittyä siihen, että ihmiset tekevät työnkuvansa kannalta olennaisia asioita.
Noin 40–50 prosenttia työntekijöistä kertoo olevansa säännöllisesti tylsistynyt töissä.
– Ohikiitävä tylsistyminen olisi normaalia, mutta pitkittynyt tylsistyminen kertoo pahoinvoinnista, johon pitää puuttua, sanoo apulaisprofessori Lotta Harju ranskalaisesta Emlyon Business Schoolista.
Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin yhteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin suomalaisten ja britannialaisten työntekijöiden kokemuksia tylsistymisestä ja kroonisesta väsymyksestä. Artikkeli julkaistiin arvostetussa Journal of Vocational Behavior -lehdessä.
Työpahoinvoinnin syihin liittyy harhaluuloja
Tylsistymisen kokemuksen rinnalla voi esiintyä työuupumusta ja kroonista väsymystä. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.
– On harha, että tylsistyminen johtuisi siitä, että ei ole tarpeeksi töitä, ja työuupumus siitä, että on liikaa töitä, Lotta Harju sanoo.
Liian vähäinen työmäärä on hyvin harvoin pääsyy, miksi ihminen tylsistyy työssä. Merkittävässä roolissa ovat niin sanotut työn esteet.
– Työn esteet ovat työelämän pahiksia, joista aiheutuu sekä tylsistymistä että työuupumusta. Näitä ovat esimerkiksi byrokratian haitat ja omaan työrooliin kuulumaton sälä, jotka tekevät työstä kuormittavaa ja epämiellyttävää, kertoo erikoistutkija Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta.
Tutkijat suosittelevat toimenkuvien selkiytystä
Työssä tylsistyminen tulisi tunnistaa nykyistä paremmin, jotta sen aiheuttamaa kuormitusta osataan ratkoa oikeilla keinoilla työpaikoilla ja työterveyshuollossa.
– Yleensä lähdetään automaattisesti vähentämään työmäärää, kun ihminen voi pahoin. Ajatellaan, että töitä on tehty liikaa. Tylsistymisen kohdalla tärkeämpää on miettiä, tekeekö työntekijä olennaisia vai turhia työtehtäviä, Harju sanoo.
Tutkijat suosittelevat tarkastelemaan toimenkuvia yhdessä työntekijän kanssa. He pitävät ongelmana ilmiötä, jossa asiantuntijatyötä tekevän kalenteri täyttyy kokouksista ja muilta tulevista pyynnöistä niin, että ydintehtäville ei jää aikaa.
– Ihminen voi samanaikaisesti uupua ja tylsistyä. Jos vain karsitaan työtehtäviä, se voi lisätä tylsistymistä. Mieluummin kannattaa miettiä tavoitteiden kirkastamista ja sen pohjalta työnkuvan rikastamista, Piia Seppälä sanoo.
– Aiemmassa tutkimuksessamme havaitsimme myös, että oman työn tuunaaminen vastaanottamalla uusia haasteellisia tehtäviä lisäsi työn imua, joka on tylsistymisen vastakohta. Samalla työuupumuksen riski pieneni, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Tutustu tutkimukseen
- Tutkimuksessa kysyttiin 2700 työntekijän kokemuksia Isossa-Britanniassa ja Suomessa.
