Yli joka viides suomalainen on pohtinut yrittäjäksi lähtemistä viimeisen vuoden sisällä. Noin kolmasosalla on ollut viimeisen vuoden aikana yritysidea, Työelämägallup osoittaa. ”Suomessa on mainettaan enemmän yritysideoita. Nyt on raivattava kaikki esteet ideoiden toteuttamisen ja yrittäjäksi ryhtymisen tieltä”, koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen Suomen Yrittäjistä sanoo.
”Aloittamisen kynnystä tulee madaltaa, jotta erityisesti nuoret uskaltavat ottaa ratkaisevan askeleen ryhtyä yrittäjiksi, kokeilemaan ideoitaan ja unelmiaan. Yritysten hallinnollista taakkaa pitää vähentää ja kannustavuutta kasvattaa, jotta Suomen talous selviää tulevista haasteista”, Kinnunen sanoo.
Työelämägallupiin 1 054 vastannutta ovat työelämässä toimivia työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtavassa asemassa olevia, yrittäjiä ja työttömiä.
Yrittäjyyteen liittyvät pohdinnat olivat vahvimpia nuorten ja yksityisellä sektorilla työskentelevien keskuudessa. Yritysideoita on eritoten yrityksissä ja järjestöissä työskentelevillä ja henkilöstömäärältään pienillä työpaikoilla työskentelevillä.
”Lisätään yrittämisen kannusteita esimerkiksi nostamalla arvonlisäveron alarajaa 30 000 euroon vuodessa, ja tarjotaan täsmäkoulutusta yrittäjyydestä kiinnostuneille”, Kinnunen ehdottaa.
“Hyvä esimerkki koulutuksesta on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin mikroyrittäjyyden verkkokoulutus, joka monipuolistaa ja syventää yrittäjyysosaamista”, Kinnunen jatkaa.
Myös Nuorten tulevaisuusraportin mukaan noin 40 % peruskoululaisista, ammattikoululaisista ja lukiolaisista on kiinnostunut yrittäjyydestä (Nuorten Yrittäjyys ja talous NYT, 8/2023)
”Oppissopimuksen palkkauksen porrastaminen palvelee myös tätä tilannetta. Nuoret täytyy saada oppimaan ja kasvamaan jatkajiksi kokeneiden yrittäjien rinnalle. Kaikkien ei tarvitse aloittaa alusta. Kun yrittäjät ja yritykset menestyvät, koko Suomi kukoistaa”, Kinnunen summaa.
Yrittäjyystaitoja voi oppia
”Luovuus ja idearikkaus ovat tärkeitä yrittäjyystaitoja, joita voi oppia. Tarvitaan myös ongelmanratkaisukykyä, kokeilevaa kulttuuria, yhdessä tekemisen taitoa, epävarmuuden sietämistä ja taloudellista ymmärrystä. Juuri tähän yrittäjyyskasvatus vastaa. Jatkuva osaamisen kehittäminen on hyvin olennainen osa yrittäjyyden polkua”, Kinnunen painottaa.
Kinnunen nostaa esimerkiksi Reisjärven kuntaan luodun yrittäjyysreitin, jossa varhaiskasvatus kannustaa omatoimisuuteen ja oppimisen iloon. Alakoulussa löydetään omia vahvuuksia. Yläkoulussa ja lukiossa harjoitellaan käytännön yrittäjyyttä, kansanopistossa kokeilevaa kulttuuria ja valmiuksia jatko-opintoihin. Kyselyn tekoaika 13. – 25.9.2023. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen (n=1054) osalta on +- 3,1 %-yksikköä.
