Sopimisen vapaudella työpaikoilla on vankka kannatus, kertoo tuore Työelämägallup. Suurin suosikki paikallisen sopimisen osapuoleksi on koko henkilökunnan valitsema luottamusvaltuutettu. Myös työttömyysturvan porrastuksen kannatus on vahvaa työelämässä olevilla.
60 prosenttia tuoreen Työelämägallupin vastaajista kannattaa sopimisen vapautta työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä haluavat. Osuus on pysynyt suunnilleen samana viime syksystä.
Ammattiliittoihin kuuluvistakin yli puolet (54 prosenttia) kannattaa sopimisen vapautta. Liittojen jäsenistä sopimisen vapautta vastustaa 26 prosenttia. Vain vasemmistopuolueissa on enemmän sopimisen vapauden vastustajia kuin kannattajia. SAK:n jäsenissä on enemmän sopimisen vapauden kannattajia kuin vastustajia.
Työelämässä olevat haluavat entistä enemmän sopia työajoista, palkoista, korvauksista, lisistä, lomien ja vapaiden ajankohdista ja henkilöstön edustamistavasta paikallisesti.
– Sopimisen vapaudella on vahva kannatus työelämässä. Siksi on selvä asia, että hallituksen pitää edistää sitä määrätietoisesti lakoista huolimatta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Verianin tammikuussa tekemään Työelämägallupiin vastasi 1 001 työelämässä mukana olevaa, jotka ovat työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtavassa asemassa olevia, yrittäjiä, työttömiä ja lomautettuja.
Luottamusvaltuutettu suosikki
Suurin suosikki paikallisen sopimisen osapuoleksi on koko henkilökunnan valitsema luottamusvaltuutettu, jonka suosio on nyt korkeimmillaan (41 prosenttia vastaajista) sitten syyskuun 2020, jolloin asiaa kysyttiin ensimmäisen kerran. Toiseksi suosituin sopijaosapuoli on koko henkilöstö yhdessä (29 prosenttia) ja vähiten suosittu liiton jäsenten valitsema luottamusmies (19 prosenttia).
Luottamusvaltuutetun kannatus on suurinta kokoomusta tukevien keskuudessa, luottamusmiehen Sdp:n kannattajien parissa.
– Koko henkilöstöä edustava luottamusvaltuutettu on mitä luontevin sopijaosapuoli työpaikoille, koska hän edustaa kaikkia eikä vain liittojen jäseniä. Kannustamme valitsemaan luottamusvaltuutetun, jos työpaikalla on vähänkään enemmän työntekijöitä, Pentikäinen sanoo.
Työelämässä olevat haluavat erittäin laajalti, että kaikki työntekijät ovat sopimisessa samanarvoisia. Tätä kannattaa 75 prosenttia ja vastustaa 13 prosenttia. Myös ammattiliittojen jäsenistä selvä enemmistö (68 %) kannattaa työntekijöiden samanarvoista kohtelua.
– Yhdenvertainen kohtelu on nykyaikana itsestään selvä lähtökohta työelämässä oleville. Silti ay-liike pyrkii säilyttämään liittojen jäsenten etuoikeudet. Tämä on valitettavaa, Pentikäinen jatkaa.
Sopimista myös ilman liittoja
Työelämässä olevat tukevat laajalti myös sitä, että työpaikoilla pitäisi pystyä sopimaan myös ilman ammattiliittoja. Tätä tukee 73 prosenttia. Osuus on korkeimmillaan sitten tammikuun 2022, jolloin asiaa kysyttiin ensimmäisen kerran.
– Tulokset osoittavat, ettei monilla ay-liikkeen lakkojen tavoitteilla ole työelämässä olevien laajan enemmistön tukea. Lakoissa on paljolti kyse valta- ja puoluepolitiikasta, ei työelämässä olevien etujen ajamisesta. Ihmiset ymmärtävät, että työllisyysastetta on saatava ylös, jotta saamme julkisen talouden kuntoon ja työvoimaa on enemmän tarjolle yrityksiin ja julkiselle sektorille, Pentikäinen sanoo.
Työttömyysturvaa porrastettava
Työelämässä olevat kannattavat myös työttömyysturvan porrastamista siten, että se kannustaa enemmän ottamaan vastaan työtä. Sitä tukee 57 ja vastustaa 28 prosenttia. Eniten työttömyysturvan porrastusta kannatetaan kokoomuksen parissa (88 %) ja vastustetaan eniten Sdp:n tukijoiden keskuudessa (56 %).
Myös sosiaaliturvan kannustavuudella on vahva kannatus. 66 prosenttia vastaajista sanoo, että sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa niin, että se kannustaisi nykyistä enemmän ottamaan vastaan työtä. Kannustavuuden lisäämisellä on vahvin kannatus kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajien keskuudessa.
Tutustu tuloksiin tarkemmin tästä.
Näin kysyttiin
Kyselyn toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 11. –24.1.2024.
Vastaajina oli 1 001 työelämässä mukana olevaa (palkansaajat, yrittäjät, työttömät ja lomautetut). Vastaajat olivat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia. Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa 50 prosentin tulostasolla.
