Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan työsuhdepyöräilijä polkee keskimäärin 1217 km vuodessa.
Traficomin mukaan suomalaiset pyöräilevät keskimäärin 234 kilometriä vuodessa – työsuhdepyöräilijä polkee siis yli viisinkertaisen matkan muihin suomalaisiin verrattuna!
Tämä selviää työsuhdepyöräyritys Vapauden tuoreesta “Työsuhdepyöräily Suomessa 2024” tutkimuksesta. Kyselyyn vastasi lähes 4600 työsuhdepyöräilijää ympäri Suomen.
Onko kyse vain siitä, että työsuhdepyörän hankkivat ne, jotka polkevat jo muutenkin paljon? Ei suinkaan.
Kyselyn mukaan työsuhdepyörän hankinta saa ihmiset pyöräilemään enemmän. Noin 43 % vastaajista kertoo, että pyöräily on lisääntynyt merkittävästi työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. 36 % arvioi pyöräilymääränsä kasvaneen hiukan.
Kaikista vastaajista siis peräti 79 % on lisännyt pyöräilyään työsuhdepyörän tultua taloon.
“Työsuhdepyörien kasvu kertoo siitä, että ihmiset haluavat pitää huolta omasta hyvinvoinnista, terveydestä ja ympäristöstä. Haetaan parempaa kuntoa ja samalla vähennetään liikkumisen päästöjä”, summaa Vapauden toimitusjohtaja Tero Era.
Työsuhdepyörä kohentaa kuntoa ja vähentää autoilua
Vastaajista 56 % kertoo fyysisen terveytensä ja kuntotasonsa parantuneen työsuhdepyörän käyttöönoton jälkeen.
Peräti 46 % kaikista autoilevista vastaajista kertoo vähentäneensä autoiluaan työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. Keskimäärin vähennys on ollut 42 kilometriä viikossa. Noin 8 % vastaajista ilmoitti, ettei aja lainkaan autolla.
Jos kyselyn tulokset yleistää koskemaan kaikkia Suomen 80 000 työsuhdepyöräilijää, se tekee vuodessa lähes 74 miljoonaa yksityisautolla kuljettua kilometriä vähemmän.
Sähköpyörän käyttäjät ovat vähentäneet autoiluaan enemmän (43 km/viikko) kuin tavallisten pyörien käyttäjät (37 km/viikko).
Mihin ja miksi työsuhdepyöräilijät polkevat?
Työsuhdepyöräilijöistä on moneksi, ja syyt pyöräillä vaihtelevat. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen on vastaajien keskuudessa tärkein syy pyöräillä. Sen mainitsi 74 % kaikista vastaajista. Lähes yhtä olennaisena pidetään fyysisen kunnon kohottamista (73 %).
Työsuhdepyörä on monelle tapa liikkua paikasta toiseen – erityisesti kodin ja työpaikan välillä. Päivittäin tai useita kertoja viikossa työmatkansa pyöräilee noin 41 % vastanneista. Ainakin silloin tällöin työmatkansa pyöräilee 78 % vastaajista.
Syitä ahkeralle työmatkapyöräilylle on monia. Terveydelliset syyt valitsee peräti 78 % vastanneista. Seuraavina listalta löytyvät pyöräilystä nauttiminen (62 %) sekä taloudellinen säästö (45 %).
Millaisia työsuhdepyöriä suomalaiset hankkivat?
Hieman yli 40 % on valinnut maastopyörän ja vastaavasti monikäyttöisten hybridi- (17 %), gravel- (15 %) ja kaupunkipyörien (11 %) osuus on yhteensä yli 40 %. Monipuolisuus on tärkeää, halutaan pyörä jota voi käyttää sekä vapaa-ajalla että työmatkoilla.
Kaikista työsuhdepyöristä noin 70 % on sähköavusteisia. Nuorimmassa 18–29-vuotiaiden ryhmässä sähköavusteisten työsuhdepyörien osuus on noin 57 %, kun taas yli 60-vuotiaiden keskuudessa jopa 86 %.
“On hienoa, että niinkin vanha keksintö kuin pyörä tekee uutta tulemista sähköpyörien myötä. Nillä on helpompaa, nopeampaa ja hauskempaa polkea. Pyöräily tulee helpommin osaksi arkea sähköpyörän myötä”, Vapauden markkinoinnista vastaava Lotta Vänskä kertoo.
Työsuhdepyörä ei ole vain työmatkapyöräilyä varten, vaan sillä voi tehdä mitä haluaa. Moni hankkii työsuhdepyörän pääasiassa harrasteajoon. Toiset yhdistävät huvin ja hyödyn.
Suosituin työsuhdepyörätyyppi onkin täysjousitettu maastopyörä – se sopii toki myös työmatka-ajoon ja arkiliikkumiseen, mutta “täpärin” todellinen koti on kuitenkin metsässä ja kallioilla.
Sukupuolten välillä valituissa pyörätyypeissä on merkittäviä eroja: Vapauden datan mukaan esimerkiksi miehistä peräti 28 % on valinnut täysjoustoisen maastopyörän, mutta naisista vain 8 prosenttia.
Naisten keskuudessa hybridi-, jäykkäperäinen maastopyörä ja city-pyörä ovat selkeästi suosituimmat pyörätyypit.
“Kyselyn tulosten ja datamme perusteella voi päätellä, että miehet hankkivat todennäköisemmin harrastepyörän, kun taas naiset valitsevat useammin arkikäyttöön painottuvan vaihtoehdon”, jatkaa Vänskä.
Vapauden datan mukaan työsuhdepyörien keskihinta on 3286 euroa – miehet hankkivat keskimäärin 15 % kalliimman pyörän kuin naiset.
Jopa 93 % suosittelisi pyöräetua kollegalleen
Valtava enemmistö työsuhdepyöräilijöistä suosittelisi etua kollegalleen – lähes kaksi kolmesta “hyvin todennäköisesti”. Kaikkiaan yli 93 % kallistuu suosittelijoiden leiriin, ja suositteluhalukkuuden keskiarvo on 4,6/5.
“Tämä tulos kertoo paljon siitä, miten pidetty etu työpaikoilla on. Se on tasapuolinen kaikille työntekijöille, ja jokainen voi hankkia juuri sellaisen pyörän kuin haluaa, ja käyttää sitä omalla tavallaan – työmatkaan, arjen liikkumiseen tai kuntoiluun vapaa-ajalla”, Era pohtii.
Ovatko suomalaiset työpaikat pyöräily-ystävällisiä?
Suurin osa vastaajista pitää omaa työpaikkaansa vähintään melko pyöräily-ystävällisenä: vastausten keskiarvo on 4,1/5.
Kaikki kyselyyn vastanneet työskentelevät sellaisessa organisaatiossa, joka tarjoaa jo työsuhdepyöräetua työntekijöilleen. Se on tietenkin erinomainen lähtökohta pyöräily-ystävälliselle työpaikalle, ja nostaa taatusti pyöräily-ystävällisyyden keskiarvoa muihin verrattuna.
“Työsuhdepyöräilijöitä on jo enemmän kuin työsuhdeautoilijoita. Yhä useammalla työpaikalla on mahdollisuus pyöräedun hyödyntämiseen. Työsuhdepyörä on tullut jäädäkseen, ja se on ihan kaikkien etu”, Era sanoo.
Miten työpaikoista sitten saataisiin entistäkin pyöräily-ystävällisempiä? Työsuhdepyöräkansa on puhunut: parempi pyörävarasto tai pyöräparkki on selkeästi eniten toivottu parannus – sen mainitsee jopa 44 % vastanneista.
“Useamman tonnin arvoista pyörää ei halua säilyttää missä tahansa. Ulkona se on myös säiden armoilla. Varsinkin sähköpyörien omistajat arvostavat sisätilasäilytystä ja latausmahdollisuutta”, Era kertoo.
Yhteenveto – tutkimustulosten kohokohtia
- 79 % on lisännyt pyöräilyään työsuhdepyörän käyttöönoton jälkeen.
- 1217 km oli työsuhdepyöräilijän keskimäärin polkema matka vuonna 2023. Työsuhdepyöräilijä polkee yli viisinkertaisen matkan muihin suomalaisiin verrattuna – suomalaisten keskiarvo on 234 km.
- 46 % kertoo vähentäneensä autoiluaan työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. Keskimäärin autoilun vähennys on ollut 42 km viikossa.
- 41 % pyöräilee työmatkansa päivittäin tai useita kertoja viikossa. Naiset ovat miehiä ahkerampia työmatkapolkijoita.
- 56 % kokee fyysisen kuntonsa kohentuneen työsuhdepyörän käyttöönoton jälkeen.
- 93 % työsuhdepyöräilijöistä suosittelisi etua kollegalleen
- Kokonaissäästöt ovat tärkein peruste hankkia työsuhdepyörä suoran ostamisen sijaan (62 % vastaajista). Lähes yhtä olennainen tekijä on se, ettei hankintaan tarvita käsirahaa (58 %).
- 77 % kertoo, että vastaavan tasoinen pyörä olisi jäänyt todennäköisesti hankkimatta ilman työsuhdepyöräetua.
- 3286 euroa on työsuhdepyörien keskihinta – miehet valitsevat keskimäärin 15 % naisia kalliimman pyörän.
- 70 % työsuhdepyöristä on sähköavusteisia. Mitä iäkkäämpi käyttäjä, sitä todennäköisemmin pyörä on sähköavusteinen.
- 2/3 työsuhdepyöräilijöistä on miehiä. Naisten osuus on kuitenkin lähes tuplaantunut kahden viime vuoden aikana.
- 43,4 vuotta on suomalaisen työsuhdepyöräilijän keski-ikä.
Tietoa tutkimuksesta
“Työsuhdepyöräily Suomessa 2024” -raportti on tähän asti laajin työsuhdepyöriin liittyvä selvitys Suomessa: vastaajat (n=4598) edustavat merkittävää osaa Suomen kaikista yli 80 000 työsuhdepyöräilijästä. Raportti tarjoaa kattavan näkemyksen pyöräilevien työntekijöiden kokemuksista, asenteista ja käyttäytymisestä liittyen työsuhdepyöriin ja pyöräilyyn.
Miksi työsuhdepyörä hankitaan? Ketkä niitä hankkivat? Millaisia työsuhdepyöriä ihmiset valitsevat? Sähköllä vai ilman? Ajetaanko pyörillä työmatkaa, arkiajoa vai harrasteajoa? Ovatko ihmiset tyytyväisiä pyöriinsä ja pyöräetuun? Miten työsuhdepyörän hankinta on vaikuttanut heidän hyvinvointiinsa ja liikkumistapoihinsa? Onko autoilu vähentynyt?
Ja millaisia toiveita työsuhdepyöräilijöillä on työnantajilleen pyöräily-ystävällisemmän työpaikan luomiseksi?
Miten tutkimus tehtiin?
Kysely lähetettiin sähköpostitse Vapauden työsuhdepyörien käyttäjille. Vastaukset (n=4598) on kerätty maaliskuussa 2024.
Lisäksi raportissa on hyödynnetty Vapauden omaa dataa, eli tietoa Vapauden toimittamista työsuhdepyöristä sekä niiden käyttäjistä.
Raportissa viitataan myös Tilastokeskuksen keräämiin työsuhdepyörätilastoihin sekä Traficomin Henkilöliikennetutkimuksen löydöksiin.
