Turun yliopiston viitebudjettihankkeessa laskettiin, minkä hintainen ruokakori mahdollistaa ihmisarvoisen elämän 2020-luvun Suomessa. Ruoan viitebudjetin laskemista varten tutkimuksessa laadittiin viikon mittainen esimerkkiruokalista, joka noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia. Tutkimuksessa nousi esiin se, että ruoan sosiaalinen puoli on suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeää.
Yksin asuva 45-vuotias nainen tarvitsee kuukaudessa ruokaostoksiin 239 euroa, 65-vuotias 217 euroa. Sen sijaan nelihenkisen perheen, jossa on 10- ja 14-vuotiaat lapset, ruokakustannukset kohoavat 889 euroon.
Näin kertoo Turun yliopiston tutkimus, jossa laskettiin viitteelliset ruokabudjetit erikokoisille kotitalouksille.
– Viitebudjetit ovat nimensä mukaisesti viitteellisiä esimerkkilaskelmia siitä, kuinka paljon rahaa tarvitaan ihmisarvoiseen elämään, kertoo projektitutkija Anna Grahn Turun yliopistosta.
Viitebudjetit koostuvat eri hyödykekoreista, jotka ovat oleellisia ihmisarvoisen elämän mahdollistavan elintason saavuttamisessa. Ihmisarvoisella elämällä tarkoitetaan mahdollisuutta yhteiskunnalliseen osallisuuteen, ei pelkästään selviytymistä tai hengissä pysymistä. Viitebudjettilaskelmia voidaan hyödyntää muun muassa perusturvan riittävyyden arvioinnissa, köyhyyden mittaamisessa sekä talous- ja velkaneuvonnassa.
Ruokakorin sisältö syntyi kansalaisten mielipiteiden pohjalta
Ruoan viitebudjetin laskemista varten tutkimuksessa laadittiin viikon mittainen esimerkkiruokalista, joka noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia. Ruokalistan laatimisen jälkeen kartoitettiin kyselyllä 18–74-vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä ihmisarvoisen elämän mahdollistavan ruokakorin sisällöstä sekä ruoan valmistuksesta ja hankinnasta.
– Tässä ruokabudjetissa on otettu huomioon kansalaisten mielipiteet muun muassa sen suhteen, kuinka monta kertaa pitäisi voida tarjota ruokaa myös muille kuin oman kotitalouden jäsenille. Toisin sanoen tutkimuksessa nousi esiin se, että ruoan sosiaalinen puoli on suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeää: ihmisarvoisen elämään kuuluu, että voidaan nauttia ruoasta muiden ihmisten kanssa ja järjestää juhla-aterioita, Grahn kertoo.
Ruokakorin sisällön määrittelyn jälkeen hyödykkeet hinnoiteltiin. Ruokakorin ruoka-aineiden ja keittiötarvikkeiden hinnat kerättiin marraskuun 2021 aikana, ja hintojen keruussa huomioitiin alueellinen vaihtelu.
Ruokakorilaskelmat laadittiin 12 hypoteettiselle kotitaloudelle, jotka koostuvat eri-ikäisistä lapsista ja aikuisista. Laskelmissa on huomioitu kunkin kotitalouden jäsenen iästä ja sukupuolesta riippuvat ruokakulut sekä kotitalouskohtaiset keittiötarvikkeiden keskimääräiset kuukausitasoiset kulut.
Tulevissa viitebudjeteissa huomioitava erityisruokavaliot, ympäristövaikutukset ja hintavaihtelut
Nyt julkaistu raportti perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin, ja siinä muun muassa oletetaan, että kotitalouksien jäsenet ovat terveitä, omatoimisia ja osaavat ylläpitää terveyttään.
– Tulevissa viitebudjeteissa tulisi pyrkiä tarkastelemaan sitä, mikä ruokakorin hintalappu on esimerkiksi erityisruokavaliota noudattavilla. Lisäksi ruokakorin sisällössä ja hinnoittelussa tulisi jatkossa huomioida nykyistä vielä paremmin ruoan ympäristövaikutukset sekä kestävä kehitys, toteaa Grahn.
– On myös todettava, että tämän hankkeen aloittamisen ja tutkimustulosten raportoimisen välissä maailma on muuttunut ennakoimattomasti myös ruoan hintojen suhteen. Tutkimuksen ruokakorit on hinnoiteltu viime vuoden lopulla, ja tulemme päivittämään hinnat ruoan osalta vielä syksyllä. Jatkossa onkin syytä kehittää tapoja, joilla ruokakoriin sisältyvien hyödykkeiden hinnat seuraavat ruoan hintakehitystä reaaliaikaisemmin.
Ruokakorien sisällön määrittelyssä hyödynnettiin aikaisempaa tutkimustietoa, kansallisia ravitsemussuosituksia sekä kuultiin kansalaisten näkemyksiä väestökyselyn avulla. Lisäksi viitebudjettien laadinnassa hyödynnettiin eurooppalaisissa yhteishankkeissa laadittuja viitebudjetteja sekä Suomessa aikaisemmin laadittuja viitebudjettilaskelmia.
Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen INVEST-tutkimuslippulaivan sekä Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen yhteinen viitebudjettihankkeen tarkoituksena on laskea, mitä ihmisarvoinen elämä kokonaisuutena maksaa 2020-luvun Suomessa. Kokonaisviitebudjetit, joissa on huomioitu kaikki ihmisarvoisen elämän kannalta olennaisten tarpeiden tyydyttyminen, julkaistaan vuoden 2022 aikana.
