Tilusjärjestelyistä hyötyvät sekä maanomistajat että yhteiskunta. Tilusjärjestelyillä pystytään vähentämään viljelykustannuksia ja tekemään suomalaisesta ruoantuotannosta kannattavampaa.
Tilusjärjestely on maanmittaustoimitus, jolla korjataan ajan kuluessa pirstoutunutta kiinteistörakennetta vastaamaan nykyajan tarpeita.
− Suomen pirstoutunut peltotilusrakenne heikentää maatalouselinkeinojen kannattavuutta. Huono tilusrakenne yhdessä maatalouden rakennemuutoksen kanssa on johtanut kasvua hakevien tilojen kannalta epäedulliseen kilpailutilanteeseen. Tämä vaikuttaa koko ruokaketjun kannattavuuteen, sanoo tilusjärjestelyistä vastaava johtaja Timo Potka Maanmittauslaitoksesta.
Tilusjärjestely on käytännössä lähes ainoa keino, jolla voidaan kehittää nykyistä maatilojen tilusrakennetta. Tilusjärjestelyllä saavutettu kiinteistörakenne säilyy hyvänä ja kehittyy edelleen. Maanmittauslaitos kehittää jatkuvasti tilusjärjestelyä monipuolisemmaksi ja nopeammaksi työvälineeksi.
Miljoonien eurojen hyödyt
Vuosina 2010–2022 valmistui 81 peltotilusjärjestelyä. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 108 000 hehtaaria (ha). Keskimäärin tiluksia järjesteltiin 8 300 ha vuodessa. Maanmittauslaitos laski viimeisten 12 vuoden aikana valmistuneiden tilusjärjestelyjen nettohyödyt, eli hyödyt vähennettynä tilusjärjestelyistä aiheutuneista kustannuksista. Yhteenlasketut nettohyödyt olivat 50,1 miljoonaa euroa. Keskimäärin nettohyödyt olivat 3,86 miljoonaa euroa vuodessa, ja ne koostuivat muun muassa viljelykustannusten alenemisesta ja liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden paranemisesta.
Tällä hetkellä pelto- ja metsätilustilusjärjestelyjä on käynnissä 36 alueella, joiden yhteispinta-ala on 52 000 hehtaaria. Lisäksi maanomistajien aloitteesta tilusjärjestelymahdollisuuksia selvitetään 13 alueella, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 35 000 ha. Kiinnostus tilusjärjestelyjä kohtaan on kasvanut viime vuosina.
Tilusjärjestelyillä edistetään useaa kestävän kehityksen tavoitetta
Maa- ja metsätalousministeriössä laadittiin hallitusohjelman mukainen peltojen kiinteistörakenteen kehittämisohjelma. Ohjelman tavoitteena on valmistella ja toimeenpanna kiinteistörakenteeseen liittyviä toimenpiteitä maataloustuotannon kilpailukyvyn parantamiseksi ympäristö-, vesistö-, ilmasto- ja luonnon monimuotoisuusvaikutukset huomioon ottaen.
- Kiinteistörakenteen kehittämisen ja maatalouden edellytysten parantamisen lisäksi tilusjärjestelyissä edistetään useaa kestävän kehityksen tavoitetta:
Ajomatkojen lyhetessä ja peltotyön tehostuessa fossiilisten polttoaineiden käyttö ja siitä aiheutuvat päästöt vähenevät. Ylimääräisen ajon vähetessä maatalouskoneet kestävät pidempään käytössä. - Tilusjärjestelyt vähentävät uusien peltojen raivaamistarvetta, mikä pienentää maatalouden hiilijalanjälkeä.
- Liikenne sujuvoituu ja liikenneturvallisuus paranee, kun maatalousliikenne yleisillä teillä vähenee. Myös tarpeettomaksi jääviä tasoristeyksiä voidaan poistaa tilusjärjestelyiden yhteydessä.
- Tilusjärjestelyissä toteutettavat vesienhallintatoimenpiteet vähentävät vesistökuormitusta ja ilmastopäästöjä.
- Tilusjärjestelyt tekevät suomalaisesta ruoantuotannosta kannattavampaa ja siten parantavat ruokaturvaa.Tilusjärjestelyllä voidaan lisätä koko kylän elinvoimaa, sillä se on kylän yhteinen kehittämishanke
− Tilusjärjestelyillä edistetään jatkossa maankäyttösektorin ilmastotavoitteita yhteistyössä maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa muun muassa mahdollistamalla kosteikkojen perustamisen ja vajaatuottoisten peltojen metsittämisen. Painopisteenä on erityisesti alavat ja vajaatuottoiset turvepellot. Samalla pidetään esillä kosteikkoviljelymahdollisuutta, kertoo palvelupäällikkö Juha Patana Maanmittauslaitoksesta.
