Vaikka kansainväliset kriisit ovat koetelleet suomalaista yhteiskuntaa ja sen kestävyyttä, valtaosa suomalaisista voi edelleen hyvin, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kantokyky on kestänyt ja järjestelmään luotetaan. Toisaalta väestöryhmien väliset erot terveydessä, hyvinvoinnissa ja palvelujen käytössä ovat edelleen selviä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemasta tuoreesta Suomalaisten hyvinvointi 2022 -teoksesta selviää, että keskimäärin suomalaiset kokevat elämänsä merkitykselliseksi, terveytensä hyväksi ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Merkkejä väestöryhmien välisten erojen kaventumisesta terveydessä ja hyvinvoinnissa on kuitenkin varsin niukasti.
– Hyvinvointi on monimutkainen kokonaisuus, johon useat sosiaaliset tekijät ovat yhteydessä. Koulutus, työmarkkina-asema, sukupuoli, etninen tausta ja esimerkiksi asuinalue erottelevat väestöä hyvinvoinnin suhteen edelleen. Esimerkiksi tulotaso on yhteydessä niin menetettyihin elinvuosiin, ihmissuhteisiin kuin yleiseen tyytyväisyyteen omasta elämästä, vaikka tuloerot sinänsä eivät viime vuosina näytä kasvaneen, sanoo THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen.
Väestörakenteen muutokset koettelevat palvelujärjestelmää
Yhteiskunnan kestävyyden turvaaminen ja väestörakenteen muutokset ovat tällä hetkellä merkittävimpiä haasteita hyvinvointipolitiikalle. Väestö ikääntyy ja sen arvioidaan kasvattavan terveys- ja sosiaaliturvamenoja, heikentävän taloudellista huoltosuhdetta ja koettelevan siten rahoitusjärjestelmän kantokykyä. Väestörakenne muuttuu myös maahan muuttavan väestön myötä, jonka määrä on jo pitkään kasvanut Suomessa: työperäisen maahanmuuton lisäksi ihmisten liikkuvuus sota- ja kriisialueilta sekä ilmastopakolaisuus lisääntyvät. Kun luonnollinen väestönkasvu on hidasta ja syntyvyys laskee, maahanmuutolla on yhä tärkeämpi rooli väestönkasvussa.
Maahan muuttaneen väestön osuuden kasvu edellyttää muun muassa palvelujärjestelmän kehittyvän, sillä kulttuurisesti ja etnisesti monimuotoinen väestö tarvitsee yhdenvertaisia palveluja. Tiedetään myös, että työmarkkinoilla maahan muuttanut väestö on heikommassa asemassa koko väestöön verrattuna. Työllistymisvaikeudet koskettavat erityisesti maahan muuttaneita naisia.
– Vaikka koko väestön tasolla etenkin naisten työllisyys Suomessa on ollut kasvussa, niin Suomeen muuttaneiden naisten asema työelämässä on edelleen heikompi niin maahan muuttaneisiin miehiin kuin koko väestöön verrattuna. Haasteiksi on tunnistettu muun muassa työelämän korkeat kielitaitovaatimukset, syrjivät käytännöt sekä verkostojen puute. Työllisyyden on todettu lisäävän hyväksi koetun elämänlaadun todennäköisyyttä. Maahan muuttaneen väestön työllisyyttä tukemalla voidaan kaventaa vallitsevia hyvinvointieroja, toteaa THL:n projektisuunnittelija Sanna Nykänen.
Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin heikentynyt
Vahva luottamus instituutioihin ja toisiin ihmisiin on yksi Suomen erityispiirteitä verrattuna moniin muihin maihin. Väestöryhmät eroavat kuitenkin esimerkiksi siinä, kuinka paljon he luottavat terveys- ja sosiaalipalveluihin. Matalasti koulutetut, toimeentulotukea tarvinneet, palveluja riittämättömästi saaneet sekä he, jotka kokevat terveydentilansa huonoksi ovat muita kriittisempiä palvelujärjestelmää kohtaan. Lisäksi luottamus terveys- ja sosiaalipalvelujen toimintaan on yleisestikin heikentynyt vuodesta 2018 vuoteen 2020.
– Luottamus järjestelmään on silti vankka, vaikka se onkin hieman heikentynyt vuodesta 2018. Julkisen rahoituksen kannatus on jopa hieman vahvistunut. Myös asiakasmaksuihin suhtaudutaan aiempaa ymmärtäväisemmin, summaa THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto tutkimuksen tuloksia.
Järjestelmäuudistukset tähtäävät kestävyyteen ja kustannusten hillintään – myös kriisien opit otetaan talteen
Kansainvälisten kriisien keskellä on tehty isoja järjestelmäuudistuksia. Sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille vuodenvaihteessa ja sosiaaliturvan uudistaminen jatkunee seuraavalla hallituskaudella. Koronaepidemian jälkiä korjataan vielä pitkään.
– Yhteiskunnan heikoimmassa asemissa olevilla on vähiten, jos ollenkaan, mahdollisuutta varautua yllättäviin elämäntilanteisiin. Ovat nämä tilanteet sitten seurausta kansainvälisistä kriiseistä tai yksilön kohtaamista onnettomuuksista, kuten vakavasta sairaudesta. Tästä syystä uudistuksissa pitäisi kiinnittää nykyistä merkittävästi enemmän huomiota heihin, joilla on vähän voimavaroja, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Paula Saikkonen.
Suomalaisten hyvinvointi 2022 -kirja kuvaa laajasti väestön hyvinvoinnin tilaa. Eriarvoisuus on neljän vuoden välein julkaistavan kirjan läpileikkaava teema. Nyt julkaistava teos on lajissaan seitsemäs. Ensimmäinen kirja on vuodelta 2002. Kirjan painettu versio tulee saataville tammikuussa 2023 THL:n verkkokirjakauppaan.
Lataa Suomalaisten hyvinvointi 2022 -kirja tästä (pdf)
