Palkansaajien järjestäytymisasteen lasku jatkuu, todetaan 12.4.2023 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa tutkimuksessa. TEM tuottaa järjestäytymisen seurantaa, jotta kaikilla työmarkkinoiden toimijoilla on puolueetonta työmarkkinainformaatiota.
Työmarkkinoiden järjestäytyminen, sekä palkansaajien että työnantajien, vaikuttaa keskeisenä institutionaalisena tekijänä monin tavoin työmarkkinoiden toimintaan. Suomessa molemmat työmarkkinoiden osapuolet ovat perinteisesti olleet vahvasti järjestäytyneitä.
Edunvalvonnan piirissä olevia jäseniä oli vuoden 2021 lopussa kaikkiaan 1 316 000 ja sen
perusteella laskettu järjestäytymisaste on 54,7 %. Vuonna 2017 vastaava luku oli 60,2 % ja
siten järjestäytymisaste on laskenut 5,5 prosenttiyksikköä. Naisten järjestäytymisaste oli
vuonna 2021 60,9 % ja miesten 48,5 %. Julkisissa palveluissa järjestäytymisaste on 76,7 %,
teollisuudessa 63,4 % ja yksityisillä palvelualoilla 41,6 %
Vuoden 2021 lopussa ammattiliitoissa oli kaikkiaan 1 889 000 jäsentä. Näistä kuitenkin 572 000
eli 30,3 % voidaan luokitella varsinaisen edunvalvonnan ulkopuolella oleviksi. Tähän sisältyvät
eläkeläiset, opiskelijat, vapaajäsenet ja yrittäjät.
Ikä on yhteydessä järjestäytymiseen. Kuitenkin työvoimatutkimuksessa iän mukainen
ero järjestäytymisessä näkyy selvimmin alle 30-vuotiaiden ja tätä vanhempien ikäryhmien välillä.
Naiset ovat selvästi useammin keskusjärjestöihin kuuluvien liittojen jäseniä kuin miehet.
Tämän tutkimuksen mukaan ero on 12,4 prosenttiyksikköä. Keskusjärjestöjen osalta
naisten järjestäytymisaste oli vuonna 2017 67,6 % ja miesten 52,9 %. Vuonna 2021 osuudet ovat 60,9 % ja 48,5 %.
Julkisten palveluiden yksityistämisen myötä on jo pidempään tapahtunut yksityisten ja julkisten palvelujen välillä henkilöstön siirtymiä, jotka vaikeuttavat järjestäytymisen vertailua. Vuosien 2017 ja 2021 välillä järjestäytyminen yksityisissä palveluissa on laskenut peräti 6,3 ja kohonnut julkisissa palveluissa 3,9 prosenttiyksikköä.
Järjestäytymistä selvitettiin maaliskuussa 2022 keskusjärjestöihin kuuluville ammattiliitoille
suunnatulla kyselyllä. Järjestäytymistietojen lisäksi on selvitetty myös liittojen jäsenrakennetta.
Keskeistä järjestäytymisessä on edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten määrä, jonka osuus
palkansaajien ja työttömien yhteismäärästä muodostaa järjestäytymisasteen. Tutkimusta on tehty kahdeksan kertaa vuodesta 1989 alkaen.
