Kun muu talous yskähtelee taantuman kourissa, 80 prosenttia ohjelmistoyrityksistä ennakoi kasvua. ”Katsomme optimistisesti tulevaisuuteen, yritysten kasvuluvut ovat pysyneet miltei ennallaan”, taustoittaa alan kattojärjestön Software Finland ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha uunituoretta Sykemittari-tutkimusta. Roihan mukaan merkittävä rooli on erilaisilla tekoälysovelluksilla, joita käyttää ohjelmistoyrityksistä jo lähes neljä viidestä. ”Tekoälyn hyödyntäminen korreloi selvästi nopean kasvun kanssa”, valottaa Roiha alan tilannetta.

Digitalisaatio on jo pitkään määritelty yhdeksi maailman keskeisimmistä ellei keskeisimmäksi megatrendiksi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa digitalisaation terävin kärki – tekoäly – on itsessään kaappaamassa paikan trendien paalupaikalla. Digitalisaation keihäänkärkenä toimivalla ohjelmistoalalla tämä muutos näkyy erityisen voimakkaana, myös koko alan kasvun taustalla. Vastoin jopa alan omia odotuksia, 80 prosenttia yrityksistä ennakoi kasvavansa.

”Kyllä tämä on vahva näyttö ohjelmistoyritysten kyvystä sopeutua ja omaksua uusia teknologioita. Katsomme optimistisesti tulevaisuuteen, yritysten kasvuluvut ovat pysyneet miltei ennallaan. On kiinnostavaa, että vaikka useampi yritys painottaa nyt kannattavuutta kuin kasvua, kasvu silti etenee tätä tahtia. Yksi ja todennäköisesti tärkein tekijä ohjelmistoalan korkeana pysyneen kasvun taustalla on se, että tekoälyn käyttöönotto on ollut huikean nopeaa”, analysoi alan uunituoretta Sykemittari-tutkimusta Rasmus Roiha, kattojärjestö Software Finland ry:n toimitusjohtaja.

Puoli vuotta sitten tekoälyä hyödynsi tavalla tai toisella puolet ohjelmistoyrityksistä, nyt jo miltei neljä viidestä (77 %). Roihan mukaan tällä on syvällisiä vaikutuksia sekä alalle että yhteiskuntaan. Todella myönteistä on, että henkilöstöään kasvattavat erityisesti tekoälyyn panostavat yritykset.

”Puolet eri tavoin tekoälyyn panostavista ohjelmistoyrityksistä on palkkaamassa lisää väkeä ja 7 prosenttia huomattavasti. Yrityksistä, jotka eivät vielä käytä tekoälyä, aikoo kasvattaa henkilöstöään paljon harvempi eli 35 % eikä yksikään huomattavasti. Tämä toivottavasti kumoaa käsityksiä, että tekoäly merkitsisi miltei automaattisesti suuria irtisanomisia. Isossa kuvassa on todella upeaa, että miltei puolet kaikista softayrityksistä nytkin rekrytoi lisää väkeä”, kiittää Roiha.

Mediassa esiin nousseet isojen konsulttitalojen muutosneuvottelut eivät siis edusta yleistä trendiä.

”Ei” tekoälylle voi koitua kohtaloksi

Tekoälyn yhteys uusiin rekrytointeihin selittyy yksinkertaisesti sillä, että tekoälyn avulla yritykset voivat kasvaa nopeammin. Tekoälyä käytetään ohjelmistoyrityksissä monipuolisesti eri toimintoihin ohjelmistokehityksestä asiakaspalveluun ja markkinoinnista tuotekehitykseen. Tästä hyvä esimerkki on autoilun turvallisuutta ja mukavuutta lisätyn todellisuuden ja tekoälyn yhdistelmällä kasvattava Basemark Oy.

”Tekoälyn merkitys ei ollut ollenkaan selvää, kun aloitimme vuonna 2015. Silloin lähtökohta oli grafiikkateknologia ja grafiikkakiihdyttymien ohjelmointi. Sitten tuli itseajavien autojen megatrendi ja tajusimme, että kiihdyttimille voidaan myös tuoda konenäkö eli tekoäly mukaan ja pääsimme isojen valmistajien kanssa kehittämään ratkaisuja. Olimme oikeaan aikaan liikkeellä”, kuvailee Tero Sarkkinen, Basemarkin perustaja ja toimitusjohtaja yhtiön onnistunutta loikkaa tekoälyyn.

Sarkkisen ennustus ei lupaa hyvää yrityksille, jotka päättävät sivuuttaa tekoälyn mahdollisuudet.

”Meillä konenäkö on kiinteä osa tuotetta, eli AI (tekoäly) on täysin ratkaiseva osa liiketoimintaamme. Todella vaikeaa olisi minut vakuuttaa, ettei softafirmassa olisi hyötyä AI:n käyttöönotosta. Tutkimusten mukaan työntekijöiden tuottavuus helposti kaksinkertaistuu tekoälyn myötä. Jos ohjelmistotuote ei sisällä AI:tä lähivuosina, niin kilpailijat ajavat ohi vasemmalta ja oikealta! Softafirma, joka ei käytä AI:ta, on pian entinen softafirma”, lataa Sarkkinen.

Roiha kääntää saman asian myönteiseen tulokulmaan: tekoäly on ennen muuta mahdollisuus.

”Sykemittari kertoo, että tekoälyn hyödyntäminen korreloi selvästi nopean kasvun kanssa. Tekoälyä eri tavoin käyttävistä yrityksistä ennakoi huomattavaa kasvua peräti neljäsosa, kun tekoälyn vielä sivuuttaneista huomattavaa kasvua odottaa vain runsas kymmenes. Myönteinen viesti tässä on tietenkin se, että tekoälyn käyttöönotto on mahdollista kaikille ja suosittelen sitä lämpimästi. Tapoja on monia: Ohjelmistokehitys, markkinointi, tuotekehitys, myynti, viestintä – vain taivas on rajana.”

Tekoälyn monet käyttömahdollisuudet ovat todella tarpeen koko Suomelle, joka on jämähtänyt matalaan tuottavuuteen.

”Toivon hartaasti, että muuallakin yhteiskunnassa otettaisiin tekoälyä nyt mahdollisimman nopeasti käyttöön. Suomen tuottavuus on kehittynyt surkeasti jo vuodesta 2008. Tekoäly on meille valtavan suuri mahdollisuus ja korkean digitaalisen osaamisemme takia pystymme myös ottamaan tekoälyn nopeammin ja tehokkaammin käyttöön kuin useimmat muut. Tekoäly valuu joka tapauksessa ihan kaikkialle, miksi emme ottaisi siitä kaikkea irti?”, herättelee Roiha koko Suomea.