Kuusistonsalmen silta on yksi tämän vuoden uusittavista siltakohteista.
Uutiset

Tänä vuonna toteutetaan aiempaa enemmän sillankorjauskohteita

Vuonna 2023 peruskorjataan tai uusitaan Satakunnassa kaksi siltaa ja Varsinais-Suomessa 11 siltaa. ELY-keskusten siltahankkeiden lisäksi Varsinais-Suomessa on yksi jättiluokan siltahanke, jossa uusitaan Paraisilla olevat Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen sillat. Tästä hankkeesta vastaa Väyläviraston ja Kreate Oy:n muodostama allianssi. Edellä mainittujen siltojen uusimisten ja peruskorjausten lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus tekee joka vuosi myös pienempiä siltojen rakenneosien korjauksia sekä erilaisia siltoihin liittyviä ylläpitotöitä.

Sillan huono kunto tai kantavuuspuutteet eivät aina näy tielläliikkujille. Siksi sillan uusimistarve saattaa tulla yllätyksenä. Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti ja vuosittain toteutettavat siltakohteet valikoidaan mm. kiireellisyyden, korjauksen ajoituksen ja korjaustavan, kohteen liikenteellisen merkittävyyden ja käytettävissä olevan rahoituksen mukaan. Joskus sillan kunnon heikkeneminen etenee nopeastikin ja korjaustoimien suunnittelu pitää käynnistää kiireellisesti.

Siltojen vuosittainen rahoitus vaihtelee mm. suurten siltojen korjauksiin saadun erillisrahoituksen mukaan. Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltojen korjauksiin käytetään tänä vuonna noin 9,3 M€. Se on noin viisi miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Tänä vuonna toteutetaan määrällisesti enemmän kohteita, mutta kohteet ovat kustannuksiltaan hieman pienempiä.

Merkittävimmät siltojen uusimis- tai korjaushankkeet Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2023

  • Pakurlan silta, mt 2340 Paimio, jatkuu vuodelta 2022
  • Kuusistonsalmen silta, mt 180 Kaarina
  • Vesikosken silta, mt 213 Loimaa
  • Vanhan kirkon silta, mt 210 Loimaa
  • Köyliön silta, mt 12617 Loimaa
  • Kauhanojan silta, mt 2815 Loimaa
  • Niinijoen silta, mt 12595 Loimaa
  • Päivölän silta, mt 2680 Merikarvia
  • Kytömäen I silta, mt 196 Uusikaupunki
  • Myllyojan silta, mt 12364 Uusikaupunki
  • Sorvaston silta, mt 2805 Koski TL
  • Masian silta, mt 12883 Nakkila
  • Päivölän silta, mt 2680 Merikarvia

Toteuttavista siltakohteista liikenteellisesti haastavin on Kuusistonsalmen silta Kaarinassa. Saaristotiellä (mt 180) on tänä ja ensi vuonna siltatöiden ketju. Viime vuonna aloitettujen Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen lisäksi työt Kuusistonsalmen sillan uusimiseksi alkavat syksyllä. Seuraavat pari vuotta onkin hyvä huomioida nämä kolme isoa tietyömaata Kaarinan ja Paraisten välillä liikkuessa. Sujuvan tiellä liikkumisen turvaamiseksi rakennetaan Kuusistonsalmen sillan viereen varasilta. Lisäksi oman erityishaasteen asettaa Kuusiston puolella nouseva jyrkkä mäki. Talviolosuhteissa mäessä tullaankin suorittamaan tehostettua talvihoitoa.

Liikennekatkoja on luvassa Loimaalla sijaitsevien Köyliön ja Niinijoen silloilla. Köyliön sillan katkoaika on noin kaksi viikkoa ja Niinijoen sillan noin neljä kuukautta. Katkoaikoina on siltakohteille järjestetty kiertotie maanteitä pitkin.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan silloissa riittää korjattavaa

Varsinais-Suomen alueella on 1 132 siltaa, joista huonokuntoisia on 100 kpl. Satakunnan alueella on 699 siltaa, joista huonokuntoisia on 64 kpl. Lisäksi tyydyttävässä kunnossa olevia siltoja on Varsinais-Suomessa 560 kpl ja Satakunnassa 366 kpl. Siltojen kunnon heikkeneminen on jatkunut jo vuosia ja huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa joka vuosi. Sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa on useita korjauskustannuksiltaan suuria siltakohteita odottamassa korjausrahoitusta.

Huonokuntoisten siltojen ohella Varsinais-Suomessa on 35 ja Satakunnassa 32 painorajoitettua siltaa, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Tämä on suhteessa enemmän kuin muualla maassa. Sillan kantavuus ja kunto eivät korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa. Koska huonokuntoisia siltoja on jonossa paljon, pelkästään painorajoituksen poistamisen vuoksi siltoja ei pystytä uusimaan.

Tavoitteena on, että tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä saavutetaan siltojen optimaalinen käyttöikä mahdollisimman pienin kustannuksin. Rahoituksen puutteessa joudutaan kuitenkin toisinaan lykkäämään korjauksia optimiajankohtaa myöhemmäksi sekä tinkimään sillan toiminnallisista ja säilyvyysvaatimuksista. Kun siltojen korjaukset viivästyvät riittävästi, niitä ei välttämättä kannata enää korjata, vaan käyttää hallitusti loppuun ja sen jälkeen uusia silta kokonaan. Kokonaistaloudellisesti se tulee kuitenkin yleensä kalliimmaksi.