Uusien, erityisesti läpimurtoon johtavien patentoitavien ideoiden ja innovaatioiden luominen on heikentynyt ja se näkyy Suomen paikallaan polkevassa tuottavuudessa. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan innovaatioiden tuotanto putosi merkittävästi 2000-luvun taitteessa. Kehitys johti tuottavuuden hidastumiseen seuraavalla vuosikymmenellä, ja pudotus oli erityisen raju ICT-alalla. Läpimurtoon johtavien innovaatioiden tunnistaminen voi jatkossa auttaa kohdentamaan politiikkatoimia ja näin parantamaan tuottavuutta. Lisäksi olisi tärkeää huolehtia kilpailullisista markkinoista.
Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota, ilmastonmuutos ja viimeisimpänä energiakriisi ovat koetelleet yhteiskuntien resilienssiä eli kriisinsietokykyä. Yhteiskuntien selviäminen myös tulevaisuudessa vastaavanlaisten kriisien yli edellyttää paitsi investointeja kriisinsietokykyyn, myös innovaatioita tuottavuuskasvun kiihdyttämiseksi.
Suomessa tuottavuuskehitys on kuitenkin viime vuosina junnannut paikoillaan. Yritysten t&k-intensiteetti laski 2010-luvulla edelliseen vuosikymmeneen verrattuna.
Yksi heikkoa tuottavuuskasvua selittävä tekijä voi olla yhteiskuntien heikentynyt tarmo uusien innovaatioiden luomisessa
Erityisesti läpimurtoihin johtaneiden innovaatioiden tuotanto tipahti merkittävästi 2000-luvun taitteessa, todetaan tänään julkaistussa Etla Muistiossa. Pudotusta tapahtui varsinkin tieto- ja viestintäteknologioissa. 2000-luvun alkupuolen innovaatiotoiminnan hidastumisella on myös selvä ajallinen yhteys myöhempään tuottavuuden hidastumiseen 2010-luvulla.
Tutkimuksessa kohdistettiin huomio eri alojen globaaleihin läpimurtopatentteihin. Yksittäinen läpimurtopatentti on yhteydessä noin kahden prosentin lisäykseen toimialan työn tuottavuudessa 10 vuoden kuluttua. Uusilla innovaatioilla on siis enemmän potentiaalia muuttaa yhteiskuntaa ja johtaa merkittävämpään tuottavuuden kasvuun, huomauttaa tutkimushanketta vetänyt Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
‒ Suomi on menestynyt hyvin läpimurtoteknologioiden käyttöönotossa. Erityisesti tällaisten läpimurtoihin johtavien innovaatioiden tunnistaminen voi auttaa jatkossa innovaatiopolitiikan kohdentamisessa, sillä läpimurtoja kokevilla aloilla investoinnit t&k:hon voivat olla tuottavampia kuin muilla aloilla vielä pitkään läpimurron jälkeenkin, Etlan Kuusi arvioi.
Kilpailun puuttuminen vähentää kannusteita t&k-investointeihin
T&k-intensiteetti laski 2010-luvulla Nokian lisäksi pääosin toimialoilla, jotka olivat keskittyneitä ja joiden markkinoilla kilpailu oli heikkoa. Vastaavasti kilpailullisilla markkinoilla t&k-intensiteetti ei laskenut vaan jopa kasvoi. Hankkeessa saadut tulokset viittaavatkin siihen, että markkinoilla, joilla kilpailun aste on vähäinen ei ole riittäviä kannustimia tehdä t&k-investointeja.
‒ Markkinoiden kilpailuolosuhteisiin vaikuttavalla sääntelyllä ja kilpailupolitiikalla voidaan selvästi vaikuttaa suomalaisyritysten innovaatiotoimintaan. Terve kilpailu pakottaa yritykset uusiutumaan ja investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen. Myös kilpailullisilla markkinoilla voidaan tarvita lisäkannustimia. Tehokkaita keinoja ovat esimerkiksi suorat tuet sekä verotuet ja osaavan työvoiman maahanmuuton edistäminen, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Nyt julkaistu muistio Innovaatiot kriisien keskellä: kasvuhaasteita ja vastauksia (Etla Muistio 116) on osa monivuotista Etlan ja Turun yliopiston yhteistä REGROW-hanketta. Marraskuussa 2022 päättyvää hanketta on rahoittanut Business Finland.
Business Finlandin vuosina 2020‒2022 rahoittama REGROW – Reigniting growth through innovation -hanke kokoaa tietoa innovatiivisuudesta ja keinoja innovoinnin tehostamiseksi pandemian jälkeisessä maailmanlaajuisessa myllerryksessä. Etlan ja Turun yliopiston yhteinen tutkimushanke pyrkii vastaamaan talouskasvun haasteisiin. Hanke etsii myös uusia politiikan vipuja, joiden avulla innovaatioiden tuottavuutta globaalissa myllerryksessä voitaisiin kasvattaa. Hankkeessa on ollut mukana useita nimekkäitä kansainvälisiä yhteistyötahoja myös Stanfordin, Waterloon ja Oxfordin yliopistoista sekä Kansainvälisestä valuuttarahastosta (IMF).
