Suomen Yrittäjät esittää oppisopimuksen joustavoittamista korvaamaan aikuiskoulutustukea. Yrittäjät ehdottaa oppisopimukseen liittyvän työtuntimäärän alentamista viidellä tunnilla 20 tuntiin viikossa.
Aikuiskoulutustuen lakkautukselle korvaavia ratkaisuja hakenut työryhmä luovutti torstaina raporttinsa työministeri Arto Satoselle. Työuran aikaista jatkuvaa oppimista kehittävän työryhmän raportti ei ollut yksimielinen.
Työryhmä esittää ratkaisuiksi lainapohjaisen mallin luomista, opintotuen kehittämistä, opintovapaalain uudistamista, työnantajien roolin kasvattamista, työn ohessa tapahtuvan oppimisen kehittämistä sekä tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien ja oppisopimuksen entistä laajempaa hyödyntämistä.
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajan mukaan aikuiskoulutustuen nykyisestä järjestelmästä ei saa järkevää pienillä viilauksilla. Myös työryhmän kuulemien opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijoiden mukaan nykymalli on kestämätön. Suomen Yrittäjien mukaan nyt on kannustettava työmarkkina-asemaa parantavaan täsmäkoulutukseen alati muuttuvan työelämän keskellä.
– Jatkuvan oppimisen kustannuksia ei tule rahoittaa työntekijöiden ja työnantajien maksamilla työttömyysvakuutusmaksuilla eli palkan sivukuluilla. Aikuiskoulutustuen käyttö on ollut osin tehotonta. Nyt on tarpeen etsiä korvaavia, työvoimapulasta kärsiville aloille kohdennettuja tehokkaita tukitoimia, jotta kaikenkokoiset yritykset saavat osaavaa työvoimaa joka puolella Suomea, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.
Suomen Yrittäjät ehdottaa oppisopimuksen joustavoittamista korvaamaan aikuiskoulutustuen jättämää aukkoa. Yrittäjät esittää raportin täydentävässä lausumassa oppisopimukseen liittyvän työtuntimäärän alentamista viidellä tunnilla 20 tuntiin viikossa.
– Tämä mahdollistaisi sen, että myös osa-aikaiset työntekijät, osatyökykyiset ja yrittäjät voisivat entistä paremmin hyödyntää oppisopimusta työuran aikaiseen jatkuvaan oppimiseen, alan vaihtamiseen ja osaamisensa täydentämiseen. Tämä helpottaisi myös perhe-elämän, työn ja koulutuksen yhteensovittamista, Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen painottaa.
Koulutuskorvaus velvoittavaksi
Yrittäjägallupin (2023) mukaan 36 prosenttia yrityksistä olisi valmis ottamaan oppisopimusopiskelijoita, jos opiskelijan palkkaa porrastettaisiin vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä.
Yrittäjägallupin mukaan vain kolmasosa yrityksistä oli tyytyväisiä koulutuskorvaukseen, jota voidaan maksaa yrityksille oppisopimusopiskelijan ohjaamisesta. Vain reilu puolet yrityksistä oli saanut korvausta, koska laki ei velvoita sen maksamiseen.
Suomen Yrittäjät ehdottaa yrityksille maksettavan koulutuskorvauksen muuttamista velvoittavaksi, kun opiskelija on vailla toisen asteen tutkintoa oleva alle 30-vuotias.
– Tämä madaltaisi kynnystä ottaa vastaan oppisopimusopiskelijoita. Korvaus kannattaa porrastaa niin, että opintojen alkuvaiheessa korvaus on ohjaustarpeen vuoksi suurempi ja se pienenee opiskelijan osaamisen lisääntyessä ja ohjaustarpeen vähetessä, Yrittäjien Kinnunen painottaa.
– Kaikki esteet on nyt syytä raivata oppisopimuksen tieltä. Oppisopimus on monelle aikuiselle luonteva tapa kehittää osaamistaan ja oppia työtä tekemällä. Aina ei tarvita koko tutkintoa vaan myös tutkinnon osat riittävät. Koska oppisopimuspaikoista on pulaa, myös oppilaitosten aidosti työelämälähtöiset oppimisympäristöt kannattaisi hyväksyä oppisopimuspaikoiksi. Näin ei vielä ole, Kinnunen lisää. – Emme saa unohtaa, että arviolta 600 000 työikäisellä on puutteelliset perustaidot ja heikot oppimisvalmiudet, jotka estävät uuden oppimista ja koulutukseen hakeutumista. Käytännönläheinen oppisopimus ja siihen liittyvä vahva opinnollinen ohjaus voi vastata tähänkin tarpeeseen, Kinnunen jatkaa.
