Tutkimus ja kehitys
Suomi kilpailee kansainvälisistä t&k-investoinneista erityisesti Ruotsin, Baltian ja Saksan kanssa. Vuosikymmenen yritystukipolitiikkaa on tarkasteltava kriittisesti, jotta rajalliset voimavaramme olisivat tehokkaimmassa käytössä.
Uutiset

Suomen startup-yhteisöt vaativat yritystukien suuntaamista tutkimukseen ja kehitykseen 

Suomen startup-yhteisön mielestä yritystuet tulisi budjettiriihessä suunnata pitkään vaikuttaviin kasvukohteisiin, kuten tutkimus- ja kehitysinvestointeihin. Se on paras keino luoda maahamme uusia työpaikkoja ja talouskasvua suomalaisille. 

Suomi tavoittelee kansantalouden tutkimus- ja kehitysmenojen ja bruttokansantuotteen suhteen nostamista 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomen startup-yhteisön mielestä tavoite on kannatettava, vaikkakaan ei riittävä. T&k-menojen nostaminen toteutuu helpommin mahdollistamalla ja edistämällä harjoittavien yritysten toimintaa. Uudet työpaikat syntyvät uusiin kasvuhakuisiin yrityksiin. 

Ratkaisuina ovat työperäistä maahanmuutto, koulutusinvestoinnit sekä yritysten t&k-investointien tukeminen.

– Suomi kilpailee kansainvälisistä t&k-investoinneista erityisesti Ruotsin, Baltian ja Saksan kanssa, Suomen startup-yhteisön ekonomisti Youssef Zad toteaa.

– Etenkin osaavan henkilöstön saatavuus, muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys sekä julkisten t&k-tukien taso vaikuttavat siihen, mihin maahan yritykset kohdistavat tutkimus- ja kehitystoimintaansa, Zad kertoo. 

T&k-henkilöstön saatavuutteen voidaan vaikuttaa korkeakoulupaikkoja lisäämällä ja saamalla kansainväliset opiskelijat pysymään ja työllistymään Suomessa. Yrityksen muiden yksiköiden läheisyyteen puolestaan voidaan vaikuttaa houkuttelemalla yrityksiä sijoittumaan Suomeen. 

Yritysklustereita saatava houkuteltua Suomeen

– Jos onnistumme luomaan Suomeen lisää houkuttelevia yritysklustereita, on myös todennäköistä, että näiden ympärille saadaan rakennettua merkittäviä t&k-investointeja, Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen huomauttaa.

– Tästä hyvänä esimerkkinä toimii peliteollisuus, Pakarinen muistuttaa. 

T&k-investoinneilla on valtavan positiivinen ulkoisvaikutus koko kansantalouteen.

– Yhteiskunnan kannalta ei investointeja tehdä markkinaehtoisesti tarpeeksi. Ja siksi julkisella sektorilla on merkittävä rooli t&k-investointien vauhdittajana, ekonomisti Zad huomauttaa.

Tutkimuskirjallisuus osoittaa, että innovaatiotoiminnalla on myönteinen vaikutus talouskasvuun pitkällä aikavälillä. Lisäksi tutkimuskirjallisuudessa on havaittu, että julkisella t&k-rahoituksella ja ylimääräisillä verovähennyksillä on kyetty lisäämään t&k-toimintaa.

Yritystukipolitiikka laitettava uusiksi

Suomen startup-yhteisön mukaan tulevan vuosikymmenen yritystukipolitiikkaa on tarkasteltava kriittisesti, jotta rajalliset voimavaramme olisivat tehokkaimmassa käytössä. Viimeaikainen kehitys julkisen sektorin t&k-rahoituspolitiikassa on ollut myönteistä, sillä valtion vuoden 2022 talousarvion määrärahat kasvavat 272 miljoonalla vuoteen 2021 nähden.

Valtion t&k-rahoitus kasvaa kokonaisuudessaan melkein 2,5 miljardiin euroon. T&k-tukipolitiikan suunta oli heikohkoa 2010-luvulla, mutta hallitus on kyennyt tekemään oikeansuuntaisia päätöksiä 2020-luvun alussa. Suunta näyttää erittäin myönteiseltä tällä hetkellä. 

Suomen startup-yhteisön jäsenet investoivat merkittäviä summia tutkimus- ja kehitysmenoihin ja tavoittelevat liikevaihdolla mitattuna merkittävää kasvua vuoteen 2030 mennessä.

– Jos kasvutavoitteet toteutuvat ja t&k-menojen suhde liikevaihtoon saataisiin pysymään samansuuruisena nykyiseen verrattuna, toisi tämä Suomelle peräti 391 miljoonaa euroa lisää T&K-investointeja. Tämä olisi arviolta jopa 10 prosenttia Suomen t&k-menojen kasvutavoitteesta,  toimitusjohtaja Pakarinen toteaa.