Vielä 1900-luvun alkupuoliskolla Suomessa täytettiin osmankäämin siemenhöytyvällä muun muassa tyynyjä ja pelastusliivejä. Toisen maailmansodan jälkeen öljyteollisuus alkoi tarjota halpaa raaka-ainetta polyesterin valmistukseen ja osmankäämitäytteet unohdettiin.
Hienon raaka-aineen tuhlausta, sanoo Aalto-yliopistosta ponnistanut Fluff Stuff, joka haluaa luoda osmankäämihöytyvästä polyesteri- ja untuvatäytteille ylivertaisen kilpailijan.
– Osmankäämihöytyvä on ominaisuuksiltaan hyvin paljon untuvan kaltainen: pehmeä, joustava ja palautuu hienosti muotoonsa. Myös pesuominaisuudet ovat samanlaiset, kertoo tiimin muoti- ja tekstiiliasiantuntija Laura Rusanen.
Osmankäämi on kosteikkokasvi, joka viihtyy kaikilla maapallon ilmastovyöhykkeillä
Suomalaismaisemiin tummanruskeat, sikarinmalliset kukinnot ilmestyvät heinä–elokuussa. Yhdessä kukinnossa on jopa 100 000 kevyeen höytyvään kiinnittynyttä siementä.
Parhaillaan tiimi automatisoi osmankäämin keräystä ja höytyvän irrottamista kukinnosta sekä tutkii materiaalin lämpöominaisuuksia ja mahdollisia allergeeneja. Lisäksi he kehittävät menetelmää, jolla parantaa höytyvän fill poweria eli sitä, miten suuren tilavuuden täyttämiseen tietty grammamäärä materiaalia riittää. Juuri fill powerissa höytyvä ei vielä pärjää untuvalle.
Eettisyydessä osmankäämi pesee untuvan, joka on ankanlihatuotannon lisätuote. Polyesteritäytteeseen verrattuna sen vahvuus on ekologisuus. Osmankäämihöytyvä on täysin biohajoava, vegaaninen, myrkytön eikä siitä irtoa ympäristöön haitallisia mikromuoveja.
Täytettä 20 miljoonaan tyynyyn vuodessa
Osmankäämin viljely käytöstä poistetuilla turvesoilla auttaisi myös hillitsemään ilmastonmuutosta ja loisi ekologisesti kestävän tulonlähteen maanomistajille ja viljelijöille.
Suomessa on käyttämättömiä ojitettuja turvesoita arviolta 25 000 hehtaaria.
Kun suo kuivatetaan ojittamalla, turve alkaa hajota ja siihen sitoutunut hiili vuotaa ilmakehään kasvihuonekaasuna. Suon vettäminen kosteikkoviljelyä varten nostaa vedenpintaa, jolloin hajoaminen pysähtyy. Lisäksi nopeasti ja tiheästi kasvava osmankäämi sitoo runsaasti hiiltä, josta osa voi jäädä kerryttämään maaperän hiilivarastoa.
25 000 hehtaarille mahtuisi yli miljardi leveäosmankäämiä. Fluff Stuff on laskenut, että niiden siemenhöytyvällä täyttäisi vuodessa 20 miljoonaa tyynyä.
– Täytemateriaalin lisäksi osmankäämiä voidaan käyttää paljon muuhunkin, kertoo materiaalitutkimuksesta vastaava Lukas Schuck.
– Varret ja lehdet voidaan hyödyntää esimerkiksi rehuna, korvata niillä turve kasvualustoissa tai käyttää luonnollisena eristemateriaalina rakennuksissa. Sen kasvattaminen on ilmastoviisasta bisnestä.
Kerhohuoneesta isoille markkinoille
Fluff Stuffin tarina alkoi pari vuotta sitten Otaniemen kampuksen Ossinlammelta, missä Lukas Schuck kiinnitti ystävänsä kanssa huomiota ilmassa leijaileviin osmankäämihöytyviin.
– Keräsimme höytyvää ja täytimme sillä yksinkertaisia juuttipusseja, jotka veimme ystävän kotitalon kerhohuoneeseen. Ne olivat tosi mukavia ja pidettyjä ja tajusin, että tästä voisi tulla jotain isompaa.
Schuck pyysi mukaan kestävän kehityksen parissa muun muassa liiketalouskonsulttina ja järjestökonkarina työskennelleen Tea Auramon, joka vastaa Fluff Stuffin strategiasta. Ydintiimiin kuuluvat myös Laura Rusanen, muotoilija ja graafikko Amir Tahvonen sekä brändikonkari Samu-Jussi Koski. Tiimi tekee tiivistä yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Untuva- ja höyhentäytteiden globaalit markkinat ovat yli kuusi miljardia euroa vuodessa; täytteisiin ja kankaisiin käytettävän polyesterikuidun noin 100 miljardia euroa.
Kiinnostus kestävämpiin vaihtoehtoihin on kuitenkin hurjassa kasvussa
Tea Auramo paljastaa, että Fluff Stuff on jo käynyt keskusteluja usean tunnetun suomalaisyrityksen kanssa. Markkinoiden valloitus alkaa suunnitelman mukaan Pohjoismaista ja muualta Euroopasta.
– Ihanneskenaariossa meillä on lähitulevaisuudessa huolellisesti valikoitu yhteistyökumppanien joukko: pari suurempaa kansainvälistä toimijaa sekä kourallinen pieniä, kunnianhimoisia ja kiinnostavia yrityksiä.
Fluff Stuff on perustamassa osakeyhtiötä ja suunnittelee ensimmäistä rahoituskierrosta 2022 loppupuolelle. Fluff Stuff on mukana Aalto-yliopiston Designs for a Cooler Planet -näyttelyssä, joka avautui 7. syyskuuta. Fluff Stuffin näyttelysivut löytyvät täältä.
