Ajat ovat erikoiset. Taantumaa on odoteltu viime vuoden alkupuolelta lähtien, mutta onneksi pelot eivät ole toteutuneet vielä. Vuonna 2022 Suomen talous kasvoi olosuhteisiin nähden hyvin. Kaupan, palveluiden ja rakentamisen osalta pk-yritysten vientiodotukset ovat heikentymään päin. Sen sijaan hieman yllättäenkin teollisuudessa pk-yritysten vientinäkymä on kääntynyt miedosti koilliseen. Suuria johtopäätöksiä yhdestä tilastopisteestä ei kannata tehdä, mutta heikkona signaalina teollisuuden kehityssuunta herättää toiveita.
Suomen viennin käypähintainen arvo on kehittynyt suotuisasti koronashokin jälkeen. Ensin lapioitiin korona-ajan kuoppaa umpeen, minkä jälkeen jatkettiin voimakkaan noususuhdanteisesti – ainakin euromääräisesti. Mutta samaan aikaan vienti- ja tuontihinnat ovat nousseet voimakkaasti.
Totuimme pitkän matalan inflaation kaudella, että nimelliset ja reaaliset suureet olivat lähellä toisiaan. Näin ei ole enää ja siksi on vältettävä hintasokeutta. Olennaista ei siis olekaan viennin euromääräinen arvo, vaan reaalinen tai kiinteähintainen eli hintatason muutokset huomioiva arvo. Kuilu nimellisen ja reaalisen viennin kasvun välillä oli viime vuoden kolmannella neljänneksellä yli 20 prosenttiyksikköä.
Pk-yritysten viennin kasvu tyrehtyi Venäjän hyökkäyssotaan
Tavaravienti on pääasiallisesti suurten yritysten varassa: runsas 80 prosenttia tavaraviennistä tapahtuu suuryritysten toimesta. Tullin viimeisimmän tilastotiedon mukaan viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä pk-yritysten tavaravienti oli noin 2,8 miljardia ja suuryritysten 17,2 miljardia euroa.
Huolta herättävä tieto on se, että pk-yritysten tavaraviennin kasvu on tyrehtynyt Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Viime vuoden toisella vuosineljänneksellä tavaraviennin euromääräinen kasvu oli 5 prosenttia ja kolmannella vuosineljänneksellä 3 prosenttia. Hintatason nousu huomioiden tämä tarkoittaa reaalista viennin laskua pk-sektorilla. Suomalaiset yritykset ovat löytäneet korvaavia markkinoita Venäjän viennille, mutta ilman vaikutuksia Venäjän kaupan romahtaminen ei ole tapahtunut.
Yritykset solmivat vientisopimukset yleensä hyvissä ajoin. Mikäli hintataso ja kustannukset ehtivät valmistusaikana nousta, tarkoittaa se kannattavuuden heikentymistä. On toivottavaa, että suomalaiset yritykset pystyvät laskevan suhdanteen aikoina pitämään yllä asiakassuhteita, koska taloussuhdanteen korjaantuessa hinnat pystytään päivittämään oikealle tasolle ja kannattavuus taas paranee.
Pk-yritysten viennin kehityksen ennakointia
Kuinka voimme ennakoida pk-yritysten viennin tulevaa kehitystä? Maailmantalouden odotettu kehitys, siis Suomen ulkopuolinen kokonaiskysyntätilanne, vaikuttaa Suomen vientiin kokonaisvaltaisesti. Yleensä maailmantalouden kasvaessa nopeasti, myös suomalaisille tuotteille on kysyntää maailmalla. Odotukset maailmantalouden kasvusta ovat mollivoittoisia. Esimerkiksi OECD ennustaa hieman yli kahden prosentin kasvua tälle vuodelle, mikä on historiallista keskimääräistä noin 3,5 prosenttia selvästi matalampi luku. Suomen vienti ei orjallisesti seuraa maailmantalouden kehitystä, joten hidastuva globaalitalouskasvu ei vääjäämättä tarkoita vaikeuksia Suomen viennille, mutta ei se viejien tilannetta toisaalta helpotakaan.
Pk-yritysten viennin kehittymistä pystytään ennustamaan myös kyselytutkimusten avulla. Pk-yritysbarometri on Suomen suurin, toistuva pk-yrityskentän taloudellista tilannetta luotaava tutkimus. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että viime vuoden viimeisen neljänneksen ja tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta pk-yritysten viennin kehitys tulee olemaan nihkeää. Tämä huomio on sopusoinnussa myös pk-vientiyritysten suhdanneodotusten kanssa, mitkä ovat matalimmalla tasolla kymmeneen vuoteen lukuun ottamatta koronakriisin alkua.
Miltä pk-yritysten viennin odotukset näyttävät toimialoittain?
Kaupan, palveluiden ja rakentamisen osalta vientiodotukset ovat heikentymään päin. Sen sijaan hieman yllättäenkin teollisuudessa pk-yritysten vientinäkymä on kääntynyt miedosti koilliseen. Suuria johtopäätöksiä yhdestä tilastopisteestä ei kannata tehdä, mutta heikkona signaalina teollisuuden kehityssuunta herättää toiveita.
Yhteenveto
Tilastojen valossa vaikuttaa siltä, että pk-yritysten vientitoiminta on pienimuotoisissa vaikeuksissa. Mistään katastrofista ei kannata puhua, mutta taantumasta kyllä. Heikko viimeaikainen kehitys vaikuttaisi olevan etupäässä suhdannesyistä johtuvaa.
Pk-yritysten tavaraviennin kasvu on hidastunut merkittävästi viime vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä. Hintataso huomioiden voidaan todennäköisesti puhua viennin alentumisesta. Myös palveluita vievien pk-yritysten odotukset lähitulevaisuuden viennin kehityksestä ovat matalat. Valopilkkuna hämärässä on teollisuuden tilanne. Pk-yritysbarometrin mukaan odotukset viennin kehityksestä ovat maltillisesti nousujohteisia. Signaali on heikko, mutta signaali yhtä kaikki.
Mitä asialle pitäisi tehdä. Vai pitäisikö tehdä yhtään mitään?
Vientisektorin ja varsinkin pk-yritysten asemaa tulee helpottamaan Finnveran uusi rahoitusratkaisu, suora vientiluotto. Sen avulla suomalaiset yritykset pystyvät reilummin kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla, kun suomalaisen vientiyrityksen ostaja-asiakkaalle voidaan tarjota rahoitusratkaisu kaupan yhteydessä.
Yleisestä kustannuskilpailukyvystä kannattaa nyt ja tulevaisuudessa kantaa huolta. Vienti ei vedä, mikäli Suomi hinnoittelee itsensä ulos kansainvälisiltä markkinoilta. Meidän tulee seurata tiiviisti keskeisten kilpailijamaidemme kustannuskehitystä ja peilata itseämme niihin. Työvoimapula on entistä useammin yrityksen kasvun este ja siten myös este laajentua kansainvälisille markkinoille. Suomi on pieni ja avoin talous. Vientiteollisuutta tullaan aina tarvitsemaan tuonnin maksamiseksi.
