Kyselyyn vastanneiden työnantajien asenne kansainvälistä rekrytointia ja monikulttuurista johtamista kohtaan on hyvin myönteinen. Kuva: Mikko Törmänen / Keksi
Uutiset

Suomalaisilla työnantajilla merkittävä rooli maahanmuuton onnistumisessa

Suomalaiset työnantajat ovat avainasemassa kansainvälisen rekrytoinnin ja monikulttuurisen johtamisen onnistumisessa Suomen työmarkkinoilla, käy ilmi tuoreesta “Työnantajien kansainvälisen rekrytoinnin ja monikulttuurisen johtamisen kyvykkyys -kyselystä”. Työnantajien kyvykkyydellä rekrytoinnissa ja työyhteisöjen johtamisessa on keskeinen rooli maahanmuuton onnistumisessa ja sen vaikutuksissa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Työperusteiset luvat olivat vuonna 2022 suurin yksittäinen lupakategoria, jonka puitteissa Suomeen saavuttiin. Työnantajat muodostavat maahanmuuton keskeisimmän kanavan, ja heillä on huomattava myös siinä, mikä on tulijoiden koulutustausta ja lähtömaa.

– Kyvykkyyden leviämisen kannalta on tärkeää, että ulkomailta tapahtuva rekrytointi ja monimuotoinen työelämä nähdään työnantajien näkökulmasta sellaisena toimintana, että sitä on mahdollista ja kannattavaa toteuttaa ja kehittää, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Mika Raunio kommentoi.

Työnantajien rooli korostuu myös siinä, miten kaikkien eri kategorioiden puitteissa maahan muuttaneiden työllisyystilanne kehittyy tai miten pääsy koulutusta vastaaviin tehtäviin toteutuu. Kahdensuuntainen kotoutuminen työelämässä toteutuu parhaimmillaan tilanteessa, jossa organisaatio näkee moninaisuuden lisäarvona toiminnalleen.

– Kyselyyn vastanneiden työnantajien asenne kansainvälistä rekrytointia ja monikulttuurista johtamista kohtaan on hyvin myönteinen organisaation eri tasoilla, mutta urapolkujen kehittämisessä on edelleen työtä ja konkreettisten tasa-arvoisuutta lisäävien toimintojen rooli jäi vielä epäselväksi, Business Finlandiin kuuluvan Work in Finlandin monimuotoisuuden asiantuntija Regina Ainla kommentoi.

Tutkimuksen mukaan työnantajille suunnattujen kansainvälistä rekrytointia ja ulkomaalaistaustaisten rekrytointia tukevien palvelujen tuntemus on vastaajien parissa vaatimatonta ja oletus laadusta osin vaihtelevaa.

– Yrityksen sisäisen vastaanottavaisuuden kyvykkyyksiä tukeva Talent-rahoitus sekä valtakunnallista kansainvälisen työyhteisön johtamista edistävä mentorointiohjelma ovat osoittautuneet suosituiksi ja kaivatuiksi palveluiksi. Suomen yrityskulttuuri ja työnantajien halukkuus kehittyä ja kasvaa kilpailukykyisemmäksi tulevat esille myös siinä, että työnantajabrändiä kehittävä IMAGO-verkkokoulutus on ollut kovin suosittu. Seuraavan kansainvälisen työyhteisön johtamisen mentorointiohjelman haku on nyt auki, Ainla jatkaa.

——

Työnantajien kansainvälisen rekrytoinnin ja monikulttuurisen johtamisen kyvykkyys -kyselyyn vastasi 97 suoraan ulkomailta ja/tai ulkomaalaistaustaista työvoimaa Suomesta rekrytoinutta työnantajaa. Tuloksia tarkennettiin myös kahdessa työnantajille ja palveluntuottajille järjestetyssä läsnä-työpajassa Helsingissä ja Tampereella. Työpajoihin osallistui yhteensä noin 30 henkilöä. Kysely toteutettiin kevään ja kesän 2023 kuluessa ja työpajat elo-syyskuussa 2023. Kysely tehtiin yhteistyössä HENRY ry:n sekä Business Finlandin ja ELY-keskuksen yhteisen Work-in-Finland palvelun kanssa.

Raportti tarjoaa lähtökohdan tutkimuskysymysten syvemmälle tarkastelulle, hankkeen seuraavassa vaiheessa, sekä alustavat tuloksiin perustuvat kehittämisehdotukset tarkempaan keskusteluun. Kysely ja tutkimus on osa laajempaa Moninaisuus, luottamus ja kaksisuuntainen kotoutuminen hanketta (mobilefutures.fi), joka tutkii laajasti näitä kysymyksiä Suomessa paitsi työmarkkinoiden, myös lainsäädännön, tiedon ja median sekä arjen käytäntöjen näkökulmasta. Hanketta toteuttavat Åbo Akademi, Turun yliopisto, Oulun yliopisto sekä Siirtolaisuusinstituutti. Viimeksi mainittu vastaa työmarkkinoita koskevasta työpaketista ja sen osana myös tästä raportista. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto (www.aka.fi/strateginen-tutkimus).