Yli 80 prosenttia suomalaisista on ollut kalasteluviestien ja huijaussoittojen kohteena ja kymmenen prosenttia on joutunut identiteetti- ja petosrikosten kohteeksi. Petos- ja identiteettirikoksen kohteeksi joutuneista suomalaisista 13 prosenttia on myös menettänyt rikoksen yhteydessä henkilötietonsa. Kaiken kaikkiaan suomalaiset saavat nyt aiempaa useammin huijausviestejä ja -puheluita.
Tämä selviää nettipetosten ennaltaehkäisyyn erikoistuneen vakuutuspalveluyritys Mysafetyn toteuttamasta identiteetti- ja petosrikoksia koskevasta kyselytutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi valtakunnallisesti 1 000suomalaista.
Tutkimuksen mukaan 81 prosenttia suomalaisista on jossain vaiheessa elämäänsä saanut kalasteluviestin tai huijaussoiton, ja 72 prosenttia on saanut niitä elämänsä aikana useita kertoja. Suomalaisista yli puolet (54 %) kokee huijaussoittojen ja -viestien lisääntyneen viime vuosien aikana.
Muunlaisen petos- tai identiteettirikoksen kohteena on ollut joka kymmenes suomalainen, ja heistä 13 prosenttia on menettänyt rikoksen yhteydessä henkilötietonsa. Identiteettivarkausyritysten määrä kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Suurin osa niistä on tutkimuksen mukaan tapahtunut joko edellisen 12 kuukauden aikana tai 1–2 vuotta sitten.
– Pidän huolestuttavana myös sitä, että 16 prosenttia varkausyritysten kohteista ei tiedä, ovatko heidän henkilötietonsa vuotaneet. Kaiken kaikkiaan petos- ja identiteettirikoskenttä on kuluttajille usein epämääräinen ja vaikea. Riskejä on luonnollisesti hankala nähdä, Mysafetyn maajohtaja Johanna Abgottspon kertoo.
Identiteettirikoksista syntyvät vahingot edelleen kohtuullisen pieniä
Onnistunut identiteettivarkaus saa tyypillisesti alkunsa edelleen henkilö- tai pankkitietoihin kohdistuneen tietomurron yhteydessä tai sosiaalisen median kautta.
Vaikka identiteettirikokset ovat yleisiä, niiden aiheuttamat vahingot jäävät Suomessa suhteellisen pieniksi. Tutkimukseen osallistuneista identiteettivarkauden uhreista noin joka viides (18 %) on menettänyt identiteettirikoksen yhteydessä rahaa. Tyypillisin menetetty summa osuu 5 000–10 000 euron välille.
Tavallisesti identiteettivarkaudesta seuraa palveluiden tai tavaran ostamista väärällä henkilöllisyydellä.
– Tiedämme valitettavasti tapauksia, joissa varas on ottanut jopa lainaa uhrin nimissä. Olisikin hyvä, että valvontaa voisi lisätä ja siten minimoida myös vahingot, Abgottspon kommentoi.
Tutkimus osoittaa, ettei identiteettirikoksia raportoida Suomessa järjestelmällisesti. Vain 20 prosenttia vastaajista kertoi kääntyneensä poliisin, 12 prosenttia pankin ja seitsemän prosenttia muiden viranomaisten puoleen identiteettivarkauden yhteydessä.
– Rikoksesta kannattaa aina ilmoittaa, sillä lähes 80 prosenttia identiteettivarkauden uhreista saa apua käännyttyään jonkun puoleen. Yksin ei kannata jäädä.
Intoa raportoida identiteettirikoksista saattaa heikentää yleinen toivottomuus rikosmuotoa kohtaan. Identiteettirikollisen vastuuseen saattaminen on edelleen vaikeaa. Tutkimuksen mukaan vain 14 prosenttia identiteettirikoksen uhreista tietää rikoksentekijän jääneen kiinni.
Suomalaiset tietävät, miten suojautua verkkorikollisuudelta
Mysafetyn kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset suojautuvat pääsääntöisesti hyvin identiteettivarkauksilta. Yli puolet (54 %) vastaajista kertoo käyttävänsä kaksoistunnistetta ja 43 prosenttia sanoo vaihtavansa salasanan säännöllisesti. Samoin lähes jokainen vastaajista (97 %) suhtautuu kriittisesti sähköpostitse saamiinsa tai netissä näkemiinsä pyyntöihin ja lähes yhtä moni (96 %) on varovainen papereiden ja luottamuksellisen informaation käsittelyssä. Suojautuminen on heikointa nuorten ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa.
Hyvästä suojautumisesta huolimatta identiteettirikokset huolettavat suomalaisia. Eniten suomalaiset pelkäävät tutkimuksessa annetuista vaihtoehdoista sitä, että heidän läheisensä joutuvat verkkopetoksen kohteeksi, ja toiseksi eniten sitä, että itse joutuvat hakkerin hyökkäyksen kohteeksi.
