Millainen on menestyvä johtaja? -tutkimuksessa selvisi 1.500 vastaajan näkemykset suomalaisten johtajien menestyksestä ja menestymisen esteistä. Johtajan menestys on itsestä kiinni; omat kyvyt, aktiivisuus ja sinnikkyys ovat johtajien mielestä tärkeimmät syyt oman menestyksen taustalla. Suomalaisten organisaatioiden tyypillisin johtamisen haaste on johtamisosaamisessa.
Johtajan menestys on itsestä kiinni
Johtajat, jotka ovat kokeneet menestyneensä, mainitsevat tärkeimmäksi syyksi menestykselleen omat kyvyt ja taidot, aktiivisen tilanteeseen tarttumisen taidon, periksiantamattomuuden ja sinnikkyyden sekä organisaatiolta saadun tuen. Niillä johtajilla, jotka eivät koe menestyneensä, ei ole menestyjien verran aktiivisuutta, sinnikkyyttä tai organisaation tukea omassa toiminnassaan.
Johtajat itse kokevat menestyvänsä paremmin kuin johtajakollegansa
Johtajista 20 % kokee menestyvänsä selkeästi paremmin kuin muut johtajat ja 57 % hieman paremmin. Vain 2 % koki suoriutuvansa muita heikommin.
Tutkimusjohtaja Niilo Mäkelä: ”Itseluottamus johtajan omaan suoriutumiseen on ylimmän johdon keskuudessa erittäin korkea. Johtajan oma kyvykkyys ja aktiivisuus nähdään takeena onnistumiselle. Tästä huolimatta lähes joka kolmas johtaja nostaa juuri johtamisosaamisen puutteen tärkeimmäksi menestysesteeksi.”
Johtajat itse pitävät tärkeimpinä menestymisen mittareina henkilöstön sitoutumista ja työhyvinvointia, taloudellisia mittareita sekä asiakastyytyväisyyttä ja palvelun laatua. Henkilöstön ja johdon näkemykset menestyksestä eroavat toisistaan erityisesti taloudellisten mittareiden osalta: hallituksesta 86 % ja ylimmästä johdosta 74 % pitää taloudellisia mittareita tärkeimpinä menestyksen mittareina, mutta henkilöstöstä vain 47 % pitää taloudellisia mittareita tärkeinä.
Joka kolmas johtaja on urallaan kokenut potkut ja yksityiselämän haasteita
Johtajista lähes kolmannes (28 %) on tullut irtisanotuksi. Tyypillisin johtajan menestymisen este uralla on avainhenkilöiden lähtö, jonka on kokenut 41 % johtajista. Muita johtajan menestyksen esteitä ovat yrityksen kannalta merkittävän kaupallisen mahdollisuuden menettäminen sekä yksityiselämän haasteet, jotka ovat osuneet joka kolmannen johtajan uralle.
Vakavan työuupumuksen – burnoutin – on käynyt läpi 16 % kaikista johtajista. Muita johtajia useammin burnout on tullut eteen uudistajaprofiilin johtajille, joiden toiminnassa korostuu ennakointi, riskinottokyky sekä muutosta edistävä toiminta.
Ei-menestyneillä johtajilla on muita johtajia todennäköisemmin tarve kehittää digitaitojaan sekä paineensietokykyä.
Johtamisosaaminen tyypillisin johtamisen haaste suomalaisissa organisaatioissa
Johdon mielestä suurin johtamisen haaste on johtamisosaamisessa, jonka mainitsi 31 % johtajista. Johtamisosaamiseen liittyviä haasteita ovat mm. vanhanaikainen johtamiskulttuuri, johtoryhmätyö, priorisoinnin puute, epäselvät tavoitteet sekä johtajuuden puute.
”Ylimmältä johdolta puuttuu johtamishalu ja -osaaminen. Henkilöstöjohtamisessa olisi paljon petrattavaa. Vanhoja jermuja näin voidaan johtaa, mutta tulevaa sukupolvea ei”, kommentoi yksi tutkimukseen vastannut johtaja.
Muutoksen johtamisen haasteen tunnisti 21 % johtajista; digimuutoksen perässä ei pysytä, hajautettua organisaatiota on vaikea johtaa tai organisaatiorakenne ei toimi.
Johtajista 20 % mainitsi motivaation ja yhteishengen suurimmaksi johtamisen haasteeksi; vähenevää henkilöstöä on vaikea motivoida, ihmisten johtamisen taidot ovat puutteellisia, kommunikaatio on heikkoa tai luottamus ja avoimuus puuttuvat.
Vain 15 % johtajista mainitsi suurimmaksi haasteeksi toimintaympäristön muutokset.
Johtajien suurimmat kehittymistarpeet tekoälyssä, digitaidoissa ja vastuullisuudessa
Ylivoimaisesti suurin kehittymistarve johtajilla on tekoälyssä, jonka mainitsi 59 % vastaajista. Osaamisvajetta oli seuraavaksi eniten digitaidoissa, vastuullisuudessa, luovuudessa ja uudistumiskyvyssä sekä vuorovaikutustaidoissa.
Johtajia motivoi uuden luominen, muutoksen aikaansaaminen ja mahdollisuus vaikuttaa
Kysyimme johtajilta, mikä heitä motivoi ja mistä he saavat energiaa. Viisi eniten mainittua motivaattoria olivat uuden luominen ja näkyvän muutoksen aikaansaaminen, mahdollisuus käyttää valtaa ja vaikuttaa, muiden ohjaaminen ja valmentaminen, oman ammattitaidon hyödyntäminen ja kehittäminen sekä mahdollisuus itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen. Selkeimmät erot henkilöstön ja johdon motivaatiossa ovat oman erityisosaamisen hyödyntäminen, joka nousee henkilöstön tärkeimmäksi motivaattoriksi sekä työsuhteen vakaus, jonka tärkeys henkilöstöllä on yli kolminkertainen johtoon nähden.
MPS-Yhtiöt tutkii vuosittain ajankohtaisia johtajuuden ilmiöitä. Millainen on menestyvä johtaja? -tutkimus toteutettiin syys- ja lokakuussa 2023 ja vastaamaan kutsuttiin suomalaisia johtajia ja työntekijöitä. Vastaajina oli 906 johtajaa, joista 5 % kuului hallitukseen, 59 % ylimpään johtoon ja 37 % keskijohtoon. Henkilöstövastaajia oli 534, joista 27 % oli esihenkilöitä, 60 % asiantuntijoita ja 12 % työntekijöitä.
