Danske Bank laskee vuoden 2024 Suomen talousennustettaan. Vuonna 2023 Suomen bruttokansantuote pieneni odotettua enemmän, ja taantuma jatkui vuoden 2024 alussa. Talouden elpymistä saadaan odottaa loppuvuoteen, jolloin inflaation ja korkojen lasku sekä vientikysynnän piristyminen tukevat taloutta.
Danske Bankin suhdannekatsauksen mukaan Suomen bruttokansantuote pienenee tänä vuonna 0,4 prosenttia. Suhteessa edelliseen ennusteeseen olosuhteet eivät ole muuttuneet ratkaisevasti, mutta kuitenkin jonkin verran negatiiviseen suuntaan, minkä vuoksi pankki laskee ennustettaan. Aiempi ennuste kuluvalle vuodelle oli 0,3 prosentin kasvu. Vuoden 2023 viimeinen neljännes oli kuitenkin hiukan odotettua heikompi. Ensimmäisen arvion mukaan bruttokansantuote supistui 1,0 prosenttia vuonna 2023.
Lakkojen sävyttämä vuoden 2024 ensimmäinen neljännes näyttää jäävän odotuksia heikommaksi. Loppuvuotta kohden talouden odotetaan piristyvän. Vielä tällä hetkellä talous on taantumassa, mutta inflaation laskun tukema yksityisen kulutuksen ja viennin piristyminen nostavat talouden kasvu-uralle vuoden 2024 aikana. Taloudellinen epävarmuus näkyy vielä tämän vuoden aikana etenkin yksityisen kulutuksen varovaisuutena ja säästämisasteen nousuna.
Suomalaisten ostovoimaa pitävät yllä toimivat työmarkkinat, jotka eivät ole suurissa määrin häiriintyneet matalasuhdanteesta. Työmarkkinoiden odotetaan pysyvän edelleen melko vakaina, vaikka muutamilla toimialoilla vähennetään työvoimaa. Monet yritykset kokevat vielä työvoimapulaa, ja palkat nousevat viime vuosia nopeammin.
“Inflaation ja korkojen lasku lisäävät kuluttajien ostovoimaa, mutta taloudellinen epävarmuus jarruttaa vielä ostopäätöksiä. Ennustamme patoutuneen kysynnän purkautumisen lisäävän kysyntää niin kestokulutustavaroissa kuin asuntomarkkinoillakin kesän lähestyessä”, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kertoo.
Julkisen talouden velkasuhteen kääntäminen laskuun on osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Vaikka Suomen hallitus yrittää tasapainottaa julkista taloutta sopeutustoimien avulla, pysyy alijäämä silti suurena ja velkasuhde nousee.
”Sopeutustarpeen laajuus merkitsee lisäjarrua taloudelle lähivuosina. Pidemmällä tähtäimellä sopeutus turvaa julkisen talouden kestävyyttä ja uudistukset parantavat talouskasvun edellytyksiä”, Kuoppamäki sanoo.
Maailmantalouden matalasuhdanne on väistymässä
Maailmantalouden kasvu on ollut vähäistä talven aikana, mutta varsinkin teollisuuden indikaattoreissa on viimein nähty merkkejä piristymisestä pitkän matalasuhdanteen jälkeen. Työvoimapulan asteittainen helpottaminen on valanut uskoa inflaatiopaineiden tasaantumiseen, vaikka geopoliittiset jännitteet ovatkin aika ajoin aiheuttaneet ailahteluita esimerkiksi raaka-aineiden ja rahdin hintoihin. Varsinkin Yhdysvalloissa talouskehitys on jälleen ylittänyt odotukset, ja avokätinen talouspolitiikka tukee kasvua jatkossakin tämän vuoden vaalien lopputuloksesta riippumatta.
”Alkuvuoden pelättyä vahvemmat talousluvut saivat markkinan hillitsemään odotuksia nopeista koronlaskuista. Uskomme läntisten keskuspankkien silti aloittavan leikkaukset ensi kesänä ja odotamme sekä EKP:lta että Fediltä yhteensä kolmea koronleikkausta kuluvan vuoden aikana”, summaa Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen.
