Sote-alan työhyvinvoinnissa on havaittavissa pientä elpymistä. Alentuneen työkyvyn, huonosti palautuvien ja psyykkisesti rasittuneiden osuudet ovat kuitenkin edelleen korkeat. Erityisenä huolena on masennus- ja ahdistusoireiden yleisyys nuorilla sote-työntekijöillä.
Työterveyslaitoksen vuosittainen tilannekatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnista pureutuu hyvinvointialueiden toiseen toimintavuoteen ja alan pitovoimaan edelleen jatkuvassa muutosmyllerryksessä. Tilannekatsauksen pohjana on viiden hyvinvointialueen Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimus ja Helsingin kaupungin soten Kunta10-tutkimus. Kyselyihin vastasi yli 39 000 sote-alan työntekijää ja vastausprosentti oli 57.
Alentunut työkyky on työkyvyttömyyden riski
Hyvinvointialueiden toisena toimintavuotena 2024 työhyvinvoinnissa nähdään pientä parannusta verrattuna vuoteen 2023. Esimerkiksi työstä palautuminen on parantunut hieman: hyvin palautuvia on 39 prosenttia (35 prosenttia vuonna 2023).
Oman työkykynsä tuntee alentuneeksi useampi kuin joka kolmas (35 prosenttia) ja tilanne on sama kaikissa ikäryhmissä. Luku on pienentynyt hieman vuodesta 2023 (38 prosenttia), mutta on edelleen suuri.
– Alentuneen työkyyn vaikutukset ovat alalle monitahoiset. Siitä seuraa sairauspoissaoloja tai jopa työkyvyttömyyttä, mikä lisää työssä olevien työtä ja kuormitusta sekä heikentää isossa kuvassa myös työvoiman riittävyyttä, linjaa tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
– Esihenkilöiden toiminta saa kyselyssä laajasti hyvää palautetta. Heidän työnkuvassaan tulisi kuitenkin näkyä selkeämmin sekä työkyvyn edistäminen että palautumisen johtaminen, sillä työkyvyn ylläpitämisessä tarvitaan sekä yksilön että koko työyhteisön tukitoimia, Laitinen jatkaa.
Lisäksi muutoksen johtamiseen on tarpeen panostaa siten, että työntekijöitä otetaan mukaan suunnittelemaan omaa työtä koskevia muutoksia. Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen lisää hyvinvointia työssä.
Haasteena mielenterveyden häiriöt
Mielenterveyden häiriöt ovat tärkein työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Erityisenä huolena on masennus- ja ahdistusoireiden yleisyys nuorilla sote-työntekijöillä. Alle 30-vuotiaista työntekijöistä 43 prosenttia koki vähintään lievää psyykkistä rasittuneisuutta.
– Mielenterveyden häiriöiden kanssa painivat tarvitsevat tukea esihenkilöiltä, kokeneilta kollegoilta ja työyhteisöltä. Valmentava johtaminen tukee nuorten työkykyä, mutta se ei yksin riitä. Avainasemassa on työkuormituksen parempi hallinta. Myös hyvä työyhteisön sosiaalinen pääoma laimentaa työkuormituksen haitallista vaikutusta, sanoo erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso Työterveyslaitoksesta.
Väkivaltatilanteet vaativat työsuojelutoimia
Lähes puolet (47 prosenttia) sote-ammattilaisista on kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta. Henkistä väkivaltaa asiakkaiden taholta on kokenut 42 prosenttia vastaajista ja fyysistä väkivaltaa 21 prosenttia.
– Nämä kaikki prosenttiosuudet ovat liian korkeita ja vaativat työsuojelutoimia. Sote-työpaikoilla on tärkeä käydä läpi työn ja työympäristön riskitilanteet, turvallisten työtapojen toimintaohjeet sekä ohjeet väkivaltatilanteiden käsittelyyn, toteaa Nikunlaakso.
Arvostus helppo keino lisätä alan veto- ja pitovoimaa
Vain joka viides sote-ammattilainen kokee saavansa työstä tunnustusta ja arvostusta. Tässä tosin on isoja eroja ammattiryhmien välillä: lääkäreillä, hammaslääkäreillä, johdolla ja erityisasiantuntijoilla luku on yli 30 prosenttia, sairaan-, terveyden- ja ensihoitajilla sekä kätilöillä ja suuhygienisteillä vain 14.
– Yksi helppo keino lisätä sote-alan veto- ja pitovoimaa on osoittaa arvostusta ja tunnustusta alan ammattilaisille, Laitinen muistuttaa.
