Tuore selvitys valottaa kansainvälisten työntekijöiden roolia matalapalkka-aloilla Suomessa. Matalapalkka-aloilla työskentelevillä maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä on merkittävää osaamista ja suuri motivaatio edetä urallaan, mutta suurin osa heistä toimii koulutusta vastaamattomissa tehtävissä eikä koe, että heillä olisi mahdollisuuksia edetä työelämässä.
Matalapalkka-aloilla työskenteleville maahanmuuttajataustaisille suunnatun kyselyn tulokset heijastelevat haasteita, joita he kohtaavat työelämässä. Suurin osa vastaajista (84 %) kokee, etteivät heidän nykyiset työtehtävänsä vastaa heidän koulutustaan ja osaamistaan. Kolmasosa vastaajista kokee, ettei heillä ole mahdollisuuksia edetä työelämässä, vaikka halua olisi. Samalla suuri osa vastaajista uskoo voivansa tuoda enemmän lisäarvoa suomalaiselle työelämälle, mikäli heidän osaamisensa tunnistettaisiin ja heidän mahdollisuutensa uralla etenemiseen paranevat. Selvityksessä nousi esiin selkeä näkemysero matalapalkka-alalla työskentelevien ja yrityksiä edustaneiden vastauksissa.
– Yritykset kokevat hoitavansa monimuotoisuuden johtamisen hyvin ja tukevansa kansainvälisten työntekijöiden urakehitystä, kun taas ammattiosaajat itse kokevat, etteivät voi edetä urallaan tai käyttää osaamistaan riittävällä tasolla, Business Finlandiin kuuluvan Work in Finlandin kehityspäällikkö Joonas Halla kertoo näkemyserosta.
Matalapalkka-aloilla työskentelevät ammattiosaajat kaipaavat näkyvyyttä osaamiselleen ja haluavat päästä käyttämään taitojaan paremmin. Matalapalkka-alalla työskentelevien maahanmuuttajien osaamista tulisi kartoittaa ja tehdä näkyväksi laajemmin yrityksissä. Kansainvälisiä rekrytointeja tehtäessä olisi tärkeää miettiä työntekijöiden osaamistaitojen soveltuvuutta ja ammattitaitoa haettun tehtävän edellyttämällä tasolla. Suomeen ei ole järkevää rekrytoida ammattityöntekijöiksi ylipäteviä henkilöitä, ellei henkilöllä ole osaamiseensa perustuvaan urakehitykseen aidosti mahdollisuuksia.
Kansainväliset työntekijät ovat tärkeitä suomalaisille yrityksille
Yritysten vastaukset osoittavat, että suurin osa ennakoi kansainvälisen henkilöstömäärän kasvavan matalapalkka-aloilla. Yritykset arvioivat kansainvälisten ammattiosaajien motivaation ja työtehokkuuden olevan erinomaisella tasolla. Kansainväliset työntekijät tuovat merkittävää lisäarvoa suomalaiseen työvoimaan ja yritysten toimintaan. Ilman kansainvälisiä ammattityöntekijöitä siivous- ja palvelutoimialoilla ei korkeamman osaamisen työtehtäviä voida tehdä. Yli puolet selvitykseen vastanneista yrityksistä arvioi, että he kohtaavat merkittäviä taloudellisia haittoja, jos matalamman palkkatason kansainvälisten osaajien saanti vaikeutuu. Selvityksen perusteella onkin selvää, että kansainväliset työntekijät ovat korvaamaton osa suomalaista työvoimaa ja tuovat monipuolisuutta ja lisäarvoa työyhteisöihin.
– Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa panostamista matalapalkka-aloilla työskentelevien maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja hyödyntämiseen, jotta voimme luoda entistä inklusiivisempia ja menestyksekkäämpiä työympäristöjä. Samalla on tärkeää tarkastella uralla etenemisen esteitä ja kehittää toimintatapoja näiden ylittämiseksi, jotta maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden potentiaali saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on yritysten itsensä etu, koska kansainvälisyys tutkitusti kiihdyttää yritysten kasvua, Halla jatkaa.
Määrällisesti matalapalkka-alat ovat suurimpia osaajakategorioita, joiden osaajia saapuu Suomeen. Esimerkiksi matalapalkka-alana tunnettu siivous ja kiinteistöhuolto oli vuonna 2022 suurin yksittäinen toimiala, jonka osaajia tuli Suomeen.
Selvitys matalapalkkatyöhön suuntautuvan työperäisen maahanmuuton hyödyistä ja kustannuksista pyrki tarkastelemaan matalapalkka-aloille suuntautuvan kansainvälisen työperäisen maahanmuuton vaikutuksia sekä siihen liittyviä ilmiöitä niin työntekijöiden, työnantajien kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Matalapalkkatyöllä tarkoitetaan sellaisia työtehtäviä, joiden kuukauden bruttoansion määrä jää alle 2100 euroa kuukaudessa. Selvityksen toteutti Innolink keväällä 2023 Business Finlandiin kuuluvan Work in Finlandin toimeksiannosta. Selvityksen Tutkimusmenetelminä olivat työntekijöille suunnattu sähköinen kysely, yrityksille sekä rekrytointiyrityksille tehdyt puhelinhaastattelut sekä syventävät haastattelut yrityksille. Kyselyyn vastasi 206 Matalapalkka-aloilla työskenteleviä maahanmuuttajataustaista henkilöä. Puhelimessa työnantajakyselyyn vastasi 39 EU:n ulkopuolelta tulevaa työvoimaa palkkaavaa yritystä ja 16 rekrytointiyritystä. Lisäksi selvityksessa tehtiin seitsemän laadullista puolistrukturoitua haastattelua työnantaja- ja henkilöstöyrityksille tulosten syventämiseksi.
