Käsiteltävänä oli toukokuussa 2021 tapahtunut työtapaturma. Työntekijä työskenteli sangan painokoneella, jolla hän painoi muoviseen lattiakaivoon sankoja. Kone oli työnantajan itse valmistama yksittäiskappale ja tarkoitettu juuri tähän työhön. Työskentelyn aikana työntekijän sormet puristuivat koneen suojaamattomien laiteosien väliin.
Työtapaturman johdosta suoritetulla tarkastuksella havaittiin, että työnantajan toiminnassa oli puutteita niin työnantajan asemassa, kuin myös laitteen valmistajan asemassa. Työsuojeluviranomainen katsoi, että koneessa oli puutteita hätäpysäyttimessä sekä koneen vaara-alueen suojaamisessa. Lisäksi koneen vaarojen selvittämisestä ja arviointia ei ollut tehty eikä koneesta ollut laadittu käyttöohjetta. Koneeseen ei ennen käyttöön ottamista ollut tehty vaatimuksenmukaisuusvakuutusta.
Käräjäoikeudessa vastaaja myönsi syyllistyneensä työturvallisuusrikokseen, mutta pyysi kuitenkin oikeutta huomioimaan, että puute vaarojen arvioinnissa oli koskenut vain tätä laitetta eikä kyse ole ollut olennaisista tai laajamittaisista työturvallisuuspuutteista. Työpaikalla ei myöskään ollut tapahtunut muita merkityksellisiä työtapaturmia.
Myös laiteturvallisuusrikkomus tapahtunut
Laiteturvallisuusrikkomuksen osalta vastaaja kiisti syyllistyneensä rikokseen, koska hän ei ollut rikkonut asetusta koneiden turvallisuudesta tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta. Vastaajan mukaan laitteen suunnittelussa työturvallisuusriskinä tunnistettiin ja varauduttiin siihen tilanteeseen, että laitteen sylinterin ollessa yläasennossa jokin puristuu sylinterin ja sangan pitimen väliin. Suunnittelussa oli mukana laajempi ryhmä, mutta silti työtapaturmatilanteen kaltaista riskiä ei tunnistettu.
Käräjäoikeus hyväksyi syyllisyyden tunnustamisen työturvallisuusrikoksen osalta ja katsoi vastaajan syyllistyneen työturvallisuusrikokseen. Laiteturvallisuusrikkomuksen osalta käräjäoikeus katsoi, että vastaaja oli yhtiön edustajana sallinut koneen käyttöönoton yhtiössä, vaikka hän ei ollut noudattanut koneturvallisuusasetuksen säännöksiä eli ei tehnyt koneen turvallisuuden arviointia, vaatimuksenmukaisuusvaatimusta, laatinut ohjekirjaa tai laittanut CE-merkintää.
Käräjäoikeus katsoi, että vastaajan toiminta oli tilanteessa tahallista
Perusteluina käräjäoikeus toteaa, että vastaajan olisi yhtiön toimitusjohtajana tullut varmistua uuden koneen käyttöön ottamiseen liittyvästä lainsäädännöstä. Se, että vastaaja ei ollut toiminut näin, vaan oli tietämätön koneasetuksen sisällöstä, ei käräjäoikeuden mukaan poistanut tahallisuutta.
Yhtiölle tuomittiin 4 000 euron yhteisösakko. Yhtiö oli vaatinut yhteisösakon jättämistä tuomitsematta, koska työturvallisuusrikos, josta yhtiön toimitusjohtaja tuomittiin, on vähäinen ja lisäksi tämä omistaa yhtiön lähes kokonaan.
Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että työturvallisuusrikos ei tässä tapauksessa ollut vähäinen. Käräjäoikeus myös arvioi, että menettämisseuraamuksen tuomitsemisen ei olisi kohtuutonta, kun otettiin huomioon yhtiön liikevaihdon ja työntekijämäärään suuruus.
Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muistuttaa, että jos työnantaja ottaa käyttöön itse valmistamansa koneen, on sen huomioitava koneiden turvallisuudesta annettu valtioneuvoston asetus ja sen velvoitteet. Lisäksi työnantajan tulee tietysti huomioida työturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen asetusten säädökset.
Satakunnan käräjäoikeuden tuomio 8.9.2022, R 22/1111. Ei vielä lainvoimainen.
