– sähköisten työsuhdeautojen verokannusteen jatkamiselle on vahvat perusteet
Liikenteen sähköistyminen vaatii vielä taloudellisia kannusteita, sillä vaikka sähköautojen käyttökustannukset ovat edulliset bensiini- ja dieselautoihin verrattuna, autojen hankintahinta on vielä selvästi bensiiniautoja korkeampi. Sähköautojen ajoneuvoveroon tai käyttökustannuksiin tehtävät korotukset eivät ole perusteltuja, sillä ne hidastaisivat vielä alkuvaiheessaan olevaa käyttövoimamurrosta. Vanhenevan autokannan nopeampi uudistaminen on jokaisen suomalaisen etu.
Autoalan alkuvuonna toteuttaman kyselytutkimuksen tulosten perusteella vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannuste on lisännyt merkittävästi sähköautojen kysyntää ja sen päättyminen hidastaisi sähköistymistä.
Sähköautoista kertyy valtiolle paljon verotuloja
Sähköautojen verotuksesta on viime aikoina käyty keskustelua, sillä sähkön energiaverosta ei kerry valtiolle yhtä paljon verotuloja kuin polttoaineveroista. Sähköautot eivät kuitenkaan ole verotuksen vapaamatkustajia, sillä niistä kertyy valtiolle tuntuvasti arvonlisäverotuloja ja ajoneuvoverotuloja.
Uudesta Suomessa ensirekisteröitävästä sähköautosta kertyy valtiolle arvonlisäverotuloja keskimäärin 11 600 euroa. Vastaavasti uudesta ensirekisteröitävästä bensiiniautosta veroa kerätään selvästi vähemmän, keskimäärin 9 500 euroa. Tästä noin 3 700 euroa on autoveroa ja noin 5 800 euroa arvonlisäveroa.
”Uusien autojen arvonlisäverokertymä muodostaa valtion verotulojen kannalta nykyisin jo huomattavasti suuremman verotuloerän kuin autovero. Autoverokertymä oli viime vuonna noin 380 miljoonaa euroa. Uusien henkilöautojen myynnistä kertyi viime vuonna arviolta 830 miljoonan euron arvonlisäverotulot, joista noin 340 miljoonaa kerättiin täyssähköautoista. Pääsyynä verotuottojen kasvuun oli sähköistyminen, sillä uuden sähköauton keskihinta oli viime vuonna 56 000 euroa”, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä
Sähköautojen autoveron poisto kompensoitiin ajoneuvoveron korotuksella
Uuden auton hankinnan yhteydessä maksettavan autoveron määrä on Suomessa sidottu hiilidioksidipäästöjen määrään. Sähköautot vapautettiin autoverosta lokakuussa 2010 kompensoimalla autovero ajoneuvoveron korotuksella. Veromuutos on lisännyt täyssähköautojen kysyntää. Sähköautojen autoverovapaudelle on vahvat perusteet, sillä uusien sähköautojen hinta on verottomanakin yli 20 000 euroa bensiiniautoja korkeampi. Verohallinnon tilastojen mukaan täyssähköautojen verollinen keskihinta oli viime vuonna noin 56 000 euroa. Bensiiniautojen keskihinta oli noin 32 000 euroa. Sähköautojen hintaa nostavat erityisesti ajovoima-akun valmistuskustannukset.
”Sähköautojen autovero poistettiin valtion talouden kannalta veroneutraalisti korottamalla samalla sähköautojen ajoneuvoveroa. Sähköautojen autoverotuoton poistuminen korvautuu vuosien mittaan ajoneuvoveron tuoton kasvulla. Ajoneuvoveron perusveron lisäksi sähköautoilta peritään käyttövoimaveroa, joka nostaa keskimääräisen sähköauton vuosittaisen ajoneuvoveron määrän noin 250 euroon. Sähköautojen ajoneuvovero on perusveroon tehdyn korotuksen ja käyttövoimaveron takia korkeampi kuin bensiiniauton keskimääräinen ajoneuvovero, joka on suuruudeltaan noin 200 euroa vuodessa”, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.
Täyssähköautojen autoveron palauttaminen ei lisäisi valtion verotuloja, sillä se vähentäisi uusien sähköautojen kysyntää ja lisäisi käytettyjen autojen maahantuontia. Veron palauttaminen ohjaisi käytettyjen sähköautojen maahantuontiin, sillä käytettynä tuodusta autosta autoveroa tulee kantaa sen veroprosentin perusteella, joka on ollut Suomessa voimassa auton ulkomaisen ensirekisteröinnin hetkellä. Jos sähköautojen autoveroa korotettaisiin, ohjaisi se kansalaiset ja yritykset hankkimaan autonsa käytettynä ulkomailta kotimaasta ostetun uuden auton sijaan, sillä nämä sähköautot olisivat autoverottomia, jos ne olisi rekisteröity ulkomailla ennen Suomessa tehtyä veron korotusta. Aiemmissa autoveron korotustilanteissa uusien autojen kysynnän väheneminen on johtanut valtion verokertymän alenemiseen, sillä sekä auto- ja arvonlisäverotuotot ovat vähentyneet hankinnan veroa korotettaessa.
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannustetta tulisi jatkaa vuoden 2030 loppuun asti
Liikenteen sähköistyminen on hidastumassa ilman määrätietoisia kannusteita. Yksi tehokkaimmista liikenteen sähköistymisen kannusteista on vuosina 2021–2022 käyttöön otettu vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannuste. Kannuste on toteutettu siten, että täyssähköauton verotusarvosta vähennetään tuloverotuksessa 170 euroa kuukaudessa. Vähäpäästöisillä enintään 100 g/km päästötason autoilla vastaava vähennys on 85 euroa kuukaudessa.
Täyssähköisten työsuhdeautojen verokannusteen toteuttaminen moninkertaisti sähköisten työsuhdeautojen kysynnän vuonna 2021. Vuosina 2021–2023 käyttöön on otettu noin 15 000 uutta täyssähköistä työsuhdeautoa, joista yli 8 000 on hankittu verotusarvon alentamisen kannustamana. Vuosina 2021–2025 työsuhdeautoiksi rekisteröityjen täyssähköautojen määrä nousee yhteensä noin 40 000 autoon, mikäli kannuste jatkuisi vuoden 2025 jälkeen.
Kannusteen vaikutus valtion verotuloihin on ollut selvästi ennakoitua pienempi. Se onkin valtion talouden kannalta edullisin liikenteen päästövähennystoimi. Työsuhdekäytössä olevan täyssähköauton verokannusteen kustannus yhden hiilidioksidipäästötonnin vähentämiseksi on 12 euroa. Jakeluvelvoitteen kautta kustannus nousee 400–800 euroon tonnilta. Työsuhdeautokannusteen jatkaminen vuoteen 2030 asti vähentäisi vuoden 2030 tasolla liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 180 000 tonnilla. Kannusteen aikaansaama nopeampi sähköistyminen vähentäisi jakeluvelvoitteen nostopainetta noin 2 prosenttiyksiköllä, mikäli täyssähköisten työsuhdeautojen verokannuste jatkuisi nykyisen kaltaisena vuoden 2030 loppuun asti.
Autoalan Tiedotuskeskus on toteuttanut alkuvuoden aikana työsuhdeauton haltijoille suunnatun kyselytutkimuksen, jossa on selvitetty työsuhdeauton haltijoiden näkemyksiä auton käyttövoiman valinnasta. Kyselyllä selvitettiin muun muassa käyttövoiman valintaan vaikuttavia tekijöitä sekä verokannusteen vaikutusta ladattavan auton valintaan. Tulosten perusteella verokannuste on ollut erittäin tärkeä tekijä työsuhdeautokannan sähköistymiselle. Vain noin viidellä prosentilla täyssähköauton työsuhdeautokseen valinneella oli ennen nykyistä autoaan täyssähköauto työsuhdeautona. Vain noin kolmannes täyssähköisen työsuhdeautojen haltijoista arvioi valitsevansa seuraavaksi työsuhdeautokseen sähköauton, mikäli verokannuste poistuisi kokonaan.
