Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu. Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Kestävän purkamisen green deal edistää tätä tavoitetta.
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Raklin ja ympäristöministeriön solmima kestävän purkamisen green deal -sopimuksen tavoitteena on purkumateriaalien tehokkaampi uudelleenkäyttö ja kierrättäminen. Sopimus kannustaa kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita laatimaan purkukartoituksen kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa. Purkukartoituksessa arvioidaan purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvät haitalliset aineet ja purkumateriaalit sekä niiden kierrätettävyys.
”Kestävän purkamisen green dealilla edistetään konkreettisesti rakentamisen kiertotaloutta ja vahvistetaan tietopohjaa purkumateriaalien hyödyntämisestä. Green deal -sopimukseen sitoutuneet Raklin jäsenet täyttävät jo nyt tulevan rakentamislain asettamat vaatimukset rakennus- ja purkumateriaaliselvityksestä ja osoittavat edelläkävijyyttä kiertotalousasioissa”, Raklin johtaja Mikko Somersalmi sanoo.
Raklin jäsenistä kestävän purkamisen green deal -sopimukseen ovat sitoutuneet Espoon tilapalvelut, HUS Kiinteistöt, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Lahden kaupunki, OP Kiinteistösijoitus, Senaatti-kiinteistöt, Sponda Oyj, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Vantaan kaupunki ja Ylva.
Purkukohteiden kierrätysaste jopa 80 prosenttia
Rakennuttajille green deal -sopimus antaa kehikon oman toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Green deal auttaa varautumaan tulevan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin sekä kasvattamaan omaa osaamista kiertotalousprosesseissa. Ilmarisella on käytössään green deal -sopimus perusparannus- ja peruskorjauskohteissaan, joita on toteutettu kymmenkunta.
”Pyrimme hyödyntämään purettavia materiaaleja joko purettavassa kohteessa tai muissa kohteissamme. Esimerkiksi Aleksanterinkatu 13:ssa tulemme uusiokäyttämään useita kohteessa purettavia materiaaleja, kuten alakattoja, liukuportaita, kuparikatetta, marmoreja, valaisimia ja tiiliä. Kohteen kierrätysaste on tällä hetkellä yli 80 prosenttia, mikä on kyllä huima tulos”, Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen toteaa.
Nurmisen mukaan kestävän purkamisen green deal -sopimukseen olisi hyvä sisällyttää myös vaatimus toteutusvaiheen seurannasta.
”Meille tärkeä osa purkuvaiheen kiertotaloutta on purkukartoituksen lisäksi myös toteutusvaiheen seuranta, jolloin myös urakoitsijoiden täytyy konkreettisesti sitoutua tavoitteisiin ja raportoida toiminnastaan asianmukaisesti. Tämä on lisännyt myös suunnittelijoiden ymmärrystä rakennustuotteiden uudelleenkäytöstä ja eri jätejakeiden kierrätyksestä”, sanoo Nurminen.
