Turun kaupungin infran kunnossapito huomioi vuosittain puun päivänä kunniapuulla jonkin ajankohtaisen ja merkittävän turkulaisen asian tai tapahtuman. Tänä vuonna nimikkopuun istuttaa kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja se juhlistaa Turun kansallisen kaupunkipuiston 10-vuotisjuhlaa.
Suomen puupääkaupunki
Vuonna 2011 Turku sai kunnianimityksen Puupääkaupunki, puiden hyväksi tehdystä työstä. Turun puisto- ja katualueilla kasvaa yhteensä 33207 puuta ja suunta on kohti vihreämpää kaupunkia, sillä istutusmäärät ylittävät vuosittaiset kaatomäärät selvästi. Viimeisten vuosien aikana puita on istutettu keskimäärin 440 vuodessa ja kaadettu vuosittain noin 100 vähemmän.
Turun erityspiirteenä historialliset puistot
Puistoja Turussa on 960 kappaletta. Niistä 36 on historiallisia.
Suomen vanhin kaupunkipuisto, Kupittaanpuisto, on saanut alkunsa virallisesti 1800-luvun alussa. Ensimmäiset maininnat Kupittaan lähteestä on kuitenkin jo vuodelta 1155 ja alueen virkistyskäyttö on sen jälkeen ollut monipuolista. Tämän päivän Kupittaan puisto on edelleen merkittävä toiminnallinen viheralue ja kohtaamispaikka.
1800-luku oli puistojen aikaa. Turun suurpalon jälkeen vuonna 1829 vahvistetun asemakaavan lähtökohtana oli paloturvallisuus, mutta samalla se loi aivan uudenlaiset edellytykset vehreälle kaupunkirakenteelle ja julkisille kaupunkipuistoille.
1830-luvulla sai alkunsa uuden asemakaavan mukainen, Turun ensimmäinen kaavoituksella muodostettu ja julkisin varoin ylläpidetty kaupunkipuisto. Tänä päivänä tämä Tuomiokirkon ja Vanhan suurtorin välisellä alueella sijaitseva viheralue edustaa Turun tunnetuimpia ja arvokkaimpia historiallisia keskustapuistoja.
Turun kansallinen kaupunkipuisto
Nykyisin puistot ovat erottamaton osa kaupungin arvomaisemien kokonaisuutta. Niistä on muodostunut kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja, yhtenäinen alue, joka on perusta 10 vuotta sitten perustetulle Turun kansalliselle kaupunkipuistolle.
Turun kansallinen kaupunkipuisto kattaa 2 200 hehtaaria maa-alueita, 940 hehtaaria vesialueita ja 895 hehtaaria luonnonsuojelualueita.
Puiden merkitys kaupunkitilassa
Puut lisäävät viihtyvyyttä kaupungeissa ja luovat tiloja, joihin ihmiset kokevat voivansa juurtua. Ne ovat olennainen osa kotiseuduksi koettua maisemaa ja kulttuurihistoriaa.
Samalla isot puut vähentävät merkittävästi tiiviin rakentamisen mukanaan tuomia terveys- ja ympäristöhaittoja. Ne vaimentavat melua ja sitovat ilmasaasteita ja pölyä, sitovat hiilidioksidia ja tuottavat happea. Yksi kookas puu voi tuottaa happea kahden ihmisen tarpeisiin.
Lisäksi puut varjostavat ja viilentävät, lämmittävät, toimivat tuulensuojana ja auttavat hulevesien hallinnassa.
Puut vaikuttavat ympäristöönsä monin tavoin ja tukevat ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös eliöstön monimuotoisuutta.
