Sekä Kirsikassa että Kiteessä on kummassakin 41 huoneistoa.
Uutiset

Puu- ja betonirakentamisen vertailuhanke valmistui Turussa: kumpi oli ekologisempi?

Turun Hirvensaloon tammikuussa valmistuneet kerrostalokaksoset Kirsikka ja Kide tarjoavat poikkeuksellisen tarkkaa vertailutietoa puu- ja betonitalon rakentamisen eroista ja ilmastovaikutuksista.

Samaan pihapiiriin valmistuneet kaksi kerrostaloa ovat ulkonäöltään, pohjaratkaisultaan ja pinta-alaltaan samanlaisia, mutta eroavat toisistaan rakennusmateriaalien osalta: Kirsikka on CLT-rakenteinen puukerrostalo, Kide betonirakenteinen.

Rakennuskohteeseen valmistui TVT Asunnot Oy:lle 82 uutta vuokrakotia. Rakennushankkeen urakoinnista vastasi ekologiseen asuntorakentamiseen erikoistunut turkulainen Mangrove Oy.

– Rinnakkain rakentamisen avulla kahdesta hyvin erilaisesta rakennusmateriaalista on saatu vertailutietoa, jota TVT Asunnot voi hyödyntää tulevissa rakennuskohteissa, sanoo kehittämispäällikkö Johannes Malmi TVT Asunnot Oy:sta.

TVT:n vuokralaiset pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa Kirsikkaan ja Kiteeseen helmikuun alussa.

Rakennusmateriaalien erot
näkyivät jo työmaalla

Projektin aikana on laskettu yksityiskohtaisesti sekä kohteiden hiilijalanjälkeen eli ilmastopäästöihin vaikuttavien valintojen merkitys että positiivista ilmastovaikutuksista kertovan hiilikädenjäljen muodostuminen. Hiilikädenjälkeen vaikuttavat muun muassa rakennuksessa käytettyjen rakennustuotteiden kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuus.

– Hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkiraporttien perusteella puukerrostalo osoittaa laskennallisesti olevansa ekologisempi. Kide on betonirakenteinen, joka aiheuttaa suuremmat päästöt. Vastaavasti puukerrostalo Kirsikan CLT-rungon ansiosta rakennus sitoo hiiltä ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan, toimitusjohtaja Antti Lundstedt Mangrovelta kertoo.

Hiilijalanjälkeen vaikuttaa eniten rakennusten käytönaikainen energiankulutus. Molempien rakennusten lämmönlähde on Turku Energian kaukolämpö, joka tuotetaan tällä hetkellä jo 80 prosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä, kuten hukkalämmöllä ja biopolttoaineella.

Myös työmaalla rakennusmateriaalien eroavaisuudet ovat näkyneet konkreettisesti muun muassa puurungon ripeämpänä rakentamisena. Lisäksi puukerrostalon rakentamista nopeutti mahdollisuus käyttää sääsuojaa talvikuukausina.

– Puuelementtien käsittely on kevyempää ja kiinnittäminen sekä mittamaailman hallinta helpompaa, joka näkyi nopeampana rakennusaikana. Myös puukerrostalon työmaa pysyi siistimpänä, kertoo kohteen projektipäällikkö Veli-Matti Toivonen Mangrovelta.

Ekologinen rakentaminen tukee
Turun ilmastotavoitteita

Vaikka puurakentamista puoltavat nopeampi rakennusaika ja puun ekologisuus rakennusmateriaalina, puun hinnan ja saatavuuden suhdanneherkkyys ovat alan haasteita tällä hetkellä.

– Puurakentamisen lisääminen on kuitenkin konkreettinen toimenpide hiilineutraalin tulevaisuuden tavoittelussa. Parhaillaan Mangrovella on meneillään kolmen puukerrostalohankkeen suunnittelu Kaarinaan ja Helsinkiin, kertoo Lundstedt.

Myös Kirsikka & Kide -kohteen rakennuttajan TVT Asunnot Oy:n tavoitteena on oppia rakentamaan uusia koteja mahdollisimman vähillä hiilidioksidipäästöillä. Turun kaupungin pyrkimyksenä on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2029, ja yksi osa ilmastotavoitteiden saavuttamista on ekologisen rakentamisen lisääminen.

– Kirsikka on TVT:n ensimmäinen 2000-luvun puukerrostalokohde. Siitä saatujen kokemusten perusteella olisin valmis tekemään lisää CLT-taloja sopivien suhdanteiden vallitessa, sanoo Johannes Malmi.