Edellytykset huomattavaan kasvuun ovat olemassa myös tekstiili- ja muotialan arvoketjun muissa osissa, kuten raaka-aineiden jatkojalostamisessa, kierrätysratkaisujen kehittämisessä, brändiliiketoiminnassa, älytekstiileissä sekä teknisissä tekstiileissä.
Uutiset

Potentiaali hyödyntämättä – Tekstiili- ja muotialan liitot vaativat toimialan kasvuohjelmaa hallitusohjelmaan

Tekstiili- ja muotiala voi VTT:n selvityksen mukaan luoda Suomeen vuoteen 2035 mennessä yli miljardin euron investoinnit sekä yli 17 000 työpaikkaa. Toimialan hyödyntämätön potentiaali voidaan lunastaa hyvällä yhteistyöllä yritysten, tutkimus- ja oppilaitosten sekä julkisen sektorin kesken, mutta valtion vauhdittamana.

Toimialan työmarkkinajärjestöt, Suomen Tekstiili & Muoti ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Teollisuusliitto ry peräänkuuluttavat yhdessä toimialan kehittämistä kokoavia toimia sekä kasvuohjelmaa toimialalle seuraavaan hallitusohjelmaan.

Suomalaiset vahvuudet nousevat merkittävään asemaan tulevaisuudessa

Globaalisti tekstiili- ja muotiala on erittäin merkittävä kasvuala, jossa suomalaiset vahvuudet – ekologisuus ja vastuullisuus – nousevat koko ajan keskeisempään asemaan. Suomalainen tekstiili- ja muotiala kulkee vastuullisuudessaan ja kiertotalouden ratkaisuissa valtaosin muuta Eurooppaa edellä.

Alan kasvupotentiaalia on jo alettu lunastaa, tuoreimpana esimerkkinä Kemiin tulossa oleva yli 400 miljoonan euron tekstiilikuitutehdas, mutta tämä voi olla vasta alkua. Edellytykset huomattavaan kasvuun ovat olemassa myös tekstiili- ja muotialan arvoketjun muissa osissa, kuten raaka-aineiden jatkojalostamisessa, kierrätysratkaisujen kehittämisessä, brändiliiketoiminnassa, älytekstiileissä sekä teknisissä tekstiileissä. Nyt kyse on kyvystä kotiuttaa nämä investoinnit Suomeen sekä luoda uusia työpaikkoja.  

Toimialan työmarkkinajärjestöt haluavat tekstiili- ja muotialan keskeiseksi kehittämisen kohteeksi seuraavaan hallitusohjelmaan

– Olemme nähneet, miten valtava murros ja työpaikkakato metsä- ja paperiteollisuudessa on tapahtunut. Suomeen on pystyttävä synnyttämään uusia teollisia, korkean jalostusarvon työpaikkoja. Tekstiilikuitujen tuotannossa ja tekstiilimateriaalien jatkojalostamisessa on mahdollisuuksia tähän. Ilman julkisen ja yksityisen sektorin hyvää ja saumatonta yhteistyötä sekä julkisen sektorin panostuksia teolliset siirtymät jäävät syntymättä, toteaa kemian sektorin johtaja Toni Laiho Teollisuusliitosta.

– Suomalaisella muotialalla on hienoja brändejä ja vastuullisesti toimivia yrityksiä, mutta osaammeko rakentaa niiden avulla merkityksiä ihmisille – muuallakin kuin Suomessa? Brändien rakentamiseen ja kansainvälistämiseen olisi löydettävä sekä koulutuksellisia keinoja että rahoituksellisia ratkaisuja. Tekstiili- ja muotialan kasvuohjelman kautta voitaisiin pureutua näihinkin haasteisiin, täsmentää teollisuussektorin johtaja Anssi Vuorio Ammattiliitto Prosta.

– TKI-panostuksia tarvitaan tekstiilimateriaalien jatkojalostamiseen ja poistotekstiilistä saatavien kierrätysratkaisujen kehittämiseen – toimialan digitalisaatiota unohtamatta. Tekstiilituotteiden jalostusarvon nostaminen älytekstiiliratkaisuin tai kiertotalouden ratkaisuja ja toimintamalleja kehittämällä pitää suomalaisen tekstiili- ja muotialan kilpailukykyisenä. Digitalisaation vauhdittaminen toimialalla parantaa puolestaan tekstiili- ja muotialan tuottavuutta, määrittelee toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski Suomen Tekstiili & Muoti ry:stä.