Paimion Parantola aikoo kerätä 50 000 kävijää vuodessa

Luvassa kiinnostava ravintola, kiertotaloutta ja designia

Jyhkeän mäntymetsän keskellä sijaitseva Paimion Parantola on arkkitehtuurinen helmi, joka kiinnostaa niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin kävijöitä. Tänä kesänä suurelle yleisölle avautuneesta kohteesta halutaan kehittää Paimion matkailulle kova vetovoimatekijä. Yhteistyökumppaniksi etsitään nyt osaavia, kasvuhaluisia yrityksiä.

Kiinnostavat muodot, voimakkaat värit ja luonnonläheisyys tekevät Alvar ja Aino Aallon suunnittelemasta Paimion Parantolasta ainutlaatuisen paikan.

Tänä kesänä yleisölle avautuneessa Parantolassa on voinut osallistua opastettuihin kierroksiin, tutustua paikan historiasta kertovaan näyttelyyn tai piipahtaa vaikka vain kahville. Ulkoiluun mainiosti sopiva luontopolku alkaa myös Parantolan luota.

Kesäkaudella Parantolaan on tutustunut noin puolentoista kuukauden aikana 3 000 kävijää, eikä paikka hiljene syksyn tullenkaan.

Toimintaa luotsaavan Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja Henna Helander kertoo, että entisen ruokalan tiloihin on avautumassa vielä tänä syksynä nimekkään keittiömestarin luotsaama kiinnostava ravintola, ja Parantolan kanttiinia kesän ajan pyörittänyt yrittäjä Jaakko Kinnunen haluaisi jatkaa suositun kahvilan toimintaa edelleen.

–Meillä ei ole Paimiossa ollut koskaan näin vetovoimaista matkailukohdetta. Tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia alueemme yrittäjille, ja alueen vaikutukset säteilevät myös koko Turun alueelle, sanoo Paimion elinkeinojohtaja Mika Ingi.

Suunnitelmien mukaan Paimion Parantola tulee jatkossa keräämään vähintään 50 000 kävijää vuodessa. Ingi arvelee, että lukemaan päästään jo ensi vuonna, mutta Helander hiukan toppuuttelee ­– korona-aikaa kun ei voi verrata normaaleihin matkailuvuosiin.

Etätyöpisteitä, majoitusta,
oma kauppa ja toimitiloja yrityksille

Paimion parantolalle on suuria suunnitelmia. Tämä vuosi on testivuosi, isommin toiminta saadaan käyntiin vuonna 2022. Käynnistysvaiheen tukena on Kulttuuri- ja opetusministeriöltä saatu, kolmevuotinen apuraha, joka on suuruudeltaan 2,5 miljoonaa euroa. Tavoite on, että kolmen vuoden kulutta Parantolan toiminta pyörii omillaan.

–Aivan ensimmäiseksi lähdemme rakentamaan matkailuun liittyviä toimintoja, sanoo kehityspäällikkö Lotta Mujo.

–Kehitämme opastuksia, näyttelyitä ja muita matkailutuotteita sekä aikuisille että lapsille.
Parantolaa aletaan kehittää myös majoituskäyttöön, ja testimajoituksia tehdään jo tämän syksyn aikana. Ajatuksena on, että sairaalan kaksi ylintä kerrosta otettaisiin majoituskäyttöön, Mujo kertoo.

Yhteistyökumppaniksi etsitäänkin parhaillaan majoitusalan toimijaa, jolla olisi vankka kokemus alasta ja joka ymmärtäisi rakennuksen tarjoaman potentiaalin.

Tilaa erilaisille toiminnoille riittää, sillä päärakennuksessa on hulppeat 15 000 m^2. Parantolan tiloihin suunnitellaankin muun muassa etätyöpisteitä, verstaita ja toimitiloja yrityksille.

­–Olemme saaneet jo muutamia metsä-, rakennus- ja design -alojen yrityksiä mukaan kehittämään tätä uuden osaamisen ja ajattelun keskusta, jossa kaikki lähtee monimuotoisuudesta ja kiertotaloudesta. Lääketeollisuutta ja siihen liittyvää hyvinvointiliiketoimintaa emme ole vielä ehtineet lähestyä, vaikka hyvinvointi on niin oleellinen osa parantolaa, kertoo Helander.

Ingi sanoo, että Paimion alueen yrittäjät ovat todella innostuneita Parantolasta, ja sen ympärille suunnitellaan parhaillaan tuotteita ja palveluita. Ingi pitää tärkeänä sitä, että Paimion kiertotalousklusteri yhdistyy myös Parantolan toimintaan ja yhteistyöstä tulisi mahdollisimman saumatonta.

Ingi painottaa, että Parantolan digiyhteydet ovat kunnossa, sillä kohteessa on valokuituyhteys. Kulkuyhteyksien parantamista alueelle suunnitellaan yhdessä Paimion kaupungin kanssa.

Parantolan vaiheet

• Paimion parantola on alun perin valmistunut Paimion tuberkuloosisairaalaksi vuonna 1933. Sen ovat suunnitelleet Alvar ja Aino Aalto.
• Rakennuksen sisätilat ovat hyvin värikkäät: pääportaikon lattia on keltainen, käytävien seinät värikkäitä ja parvekkeiden kaiteet oransseja.
• Rakennuksen sisätilat ovat hyvin värikkäät: pääportaikon lattia on keltainen, käytävien seinät värikkäitä ja parvekkeiden kaiteet oransseja.
• Tuberkuloosin hellitettyä Paimion parantolaa alettiin 1960-luvulta alkaen muuttaa asteittain yleiseksi sairaalaksi, jossa hoidettiin keuhko- ja sisätautien potilaita.
• Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopetti toimintansa parantolassa vuonna 2015, ja kiinteistö laitettiin myyntiin vuonna 2018. Varteenotettavia tarjouksia ei saatu, joten lopulta sairaala luovutettiin korvauksetta uudelle, Parantolaa varten perustettavalle säätiölle.
• Paimion Parantolan säätiö perustettiin vuonna 2020. Parantola avautui yleisölle käyntikohteena kesällä 2021. Parantolasta on tarkoitus kehittää kansainvälisen tason kohde ja yrityskeskittymä.
• Parantolalle haetaan Unescon maailmanperintökohteen statusta.