Julkiset hankinnat avoimiksi
Meillä on yli 300 kuntaa, joista vain 52 on julkaissut ostolaskunsa. Sairaanhoitopiirejä on 21, ja niistä vain kaksi julkaisee ostolaskunsa. Puhumme valtavista rahavirroista ja giganttisesta määrästä ostotapahtumia ja kauppoja, jotka jäävät näkymättömiin, toteaa Rasmus Roiha.
Uutiset

“Päättäjien on paljastettava, mihin rahamme käytetään” – Ohjelmistoala vaatii ostolaskuja julkisiksi, keskustelu ICT-hankinnoista alkaa tänään

Vain yksi kuudesosa Suomen kunnista julkistaa tällä hetkellä ostolaskunsa. – Tämä on kestämätön tilanne. Kansalaisten oikeustaju ja korruption torjuminen edellyttävät, että kaikki verovaroin maksetut ostolaskut saadaan julkisiksi, vaatii Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

– Tänään alkavat Valtiovarainministeriön koordinoimassa Hankinta-Suomessa-keskustelut julkisista ICT-hankinnoista. Käytämme arvokkaan tilaisuuden ja pyrimme edistämään sekä oikeudenmukaisuutta että Suomen hyvinvointia, Roiha huomauttaa.

Suomen julkisten hankintojen kokonaisuus kipuaa jopa 50 miljardiin euroon vuodessa. Kyse on merkittävästä osasta koko kansantaloutta, joten hankintojen onnistuminen on suuri kansallinen kysymys. Tilanne näyttää varsinkin avoimuuden kannalta tällä hetkellä erittäin ongelmalliselta.

– Meillä on yli 300 kuntaa, joista vain 52 on julkaissut ostolaskunsa. Sairaanhoitopiirejä on 21, ja niistä vain kaksi julkaisee ostolaskunsa. Puhumme valtavista rahavirroista ja giganttisesta määrästä ostotapahtumia ja kauppoja, jotka jäävät näkymättömiin niin medialta kuin kansalaisiltakin. Tähän on saatava muutos, ja mitä pikemmin sen parempi, vaatii Roiha.

Roihan mukaan ostolaskujen julkaisuun on Kuntaliitolta pätevä ohjeistus, mutta sitä noudatetaan vähän, huonosti tai ei lainkaan.

– Tämä on kestämätön tilanne. Kansalaisten oikeustaju ja korruption torjuminen edellyttävät, että kaikki verovaroin maksetut ostolaskut saadaan julkisiksi, lataa Roiha.

Palautteeseen on onneksi herätty

– Tänään alkavat Valtiovarainministeriön koordinoimassa Hankinta-Suomessa-keskustelut julkisista ICT-hankinnoista. Käytämme arvokkaan tilaisuuden ja pyrimme edistämään sekä oikeudenmukaisuutta että Suomen hyvinvointia, Roiha lupaa.

Hän on tyytyväinen, että Hankinta-Suomi-organisaatio on herännyt ohjelmistoalan voimakkaaseen palautteeseen. Nopeasti digitalisoituvassa Suomessa ohjelmistohankintojen painoarvo julkisten hankintojen kokonaisuudessa on nopeasti kasvanut, joten alan omien osaajien saaminen mukaan keskusteluihin on olennaista.

Ohjelmistoala tulee nostamaan hankinnoissa esiin useita ongelmakohtia

– Tulemme luonnollisesti ottamaan kantaa myös siihen kuka ostaa, mitä ja keneltä. Ja millä hinnalla! Aivan ensimmäiseksi kuitenkin haluamme painottaa tätä peruslähtökohtaa: Kansalaisilla on oltava oikeus tietää. Ostolaskujen julkisuuden pitäisi olla selkeästi lakiin kirjattu lähtökohta, koska nykyiset suositukset ja julkisuuslaki selkeästi eivät riitä, alleviivaa Roiha.

Ohjelmistoala on hyvässä yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n kanssa selvityttänyt hankintojen nykytilaa. Selvityksen toteuttajan Impaktin (Vaikuttavat Hankinnat Oy) mukaan pohdittavaa riittää.

– Selvityksessä olemme käyneet läpi kymmeniä valtion ja kuntien saatavilla olevia aineistolähteitä ja noin 22 miljoonaa ostolaskua viimeisen 5 vuoden ajalta. Aineistolähteet ovat hajallaan, osin rikki ja tietomallit epäyhteensopivia. Huolimatta hyvistä aikeista datan avoimuuden lisäämisessä, suomalaisten veronmaksajien varojen käytön arviointi hankintojen näkökulmasta törmää teknisiin haasteisiin. Tämä viittaa kansallisen koordinoinnin puutteisiin, kertoo Impaktin toimitusjohtaja Mikko Järvilehto.

Rasmus Roihan mukaan ohjelmistoala tulee pitämään aihepiiriä valokeilassa myös tulevia eduskuntavaaleja ajatellen.