Jätelaki
Lounais-Suomen jätehuollon vuonna 2022 toteuttaman jätteen koostumustutkimuksen mukaan keskimääräisessä sekajätepussissa on sekajätettä 14 %, noin 39 % biojätettä ja muita kierrätyskelpoisia jakeita 47 %.
Uutiset

Tuore selvitys koostaa jätehuollon nykytilaa ja kehitystarpeita Lounais-Suomessa – yhdenmukaisia käytäntöjä, neuvontaa ja jätepisteitä kaivataan

Varsinais-Suomen liitto ja Valonia tilasivat alueellisen jätehuoltoselvityksen, jossa tarkasteltiin nykytilaa sekä uusia mahdollisuuksia kestävyyden ja kiertotalouden kentällä. Selvityksen tarpeeseen vaikutti uudistunut jätelainsäädäntö, joka tulee voimaan vaiheittain vuosina 2022–2024.

Uusi laki tuo mukanaan tiukempia keräysvelvoitteita niin kunnille kuin yrityksille. Selvityksen laati FCG ja siinä tarkasteltiin jätetilastoja sekä tehtiin kyselyt asukkaille ja päivittäistavarakaupan toimijoille.

– Keskeisimpänä nousi esiin tarve kehittää jätemäärätiedon saatavuutta ja yhdenmukaisuutta, jotta neuvontaa ja viestintää voidaan kohdentaa entistä paremmin. Keräystapoja kehittämällä, esimerkiksi erilaisin kokeiluin, voitaisiin saada enemmän jakeita uusiokäyttöön – toisaalta myös tieto uudelleenkäytön toimijoista on sekin vielä hajanaista, kertoo FCG:n ympäristöasiantuntija Henna Punkkinen.

Yhdyskuntajätteestä alle puolet päätyy lajitteluun – sekajätteessäkin suurin osa on kierrätykseen kelpaavaa materiaalia

Selvityksen mukaan kuntavastuulla olevan yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on arvion mukaan noin 240 000 tonnia. Noin 63 % on sekajätettä, joka todennäköisimmin hyödynnetään energiana jätteenpoltossa ja noin 37 % on erilliskerättyä jätejaetta, kuten muovia, kartonkia, metallia ja lasia.

Erilliskerätystä jätteestä biojätettä on 6 %, Rinki-ekopisteillä kerättyä pakkausjätemateriaalia 4 % ja muuta erilliskerättyä jätettä 27 %.

Lounais-Suomen jätehuollon vuonna 2022 toteuttaman jätteen koostumustutkimuksen mukaan keskimääräisessä sekajätepussissa on sekajätettä 14 %, noin 39 % biojätettä ja muita kierrätyskelpoisia jakeita 47 %.

– Tilastoissa ei näy se biojätteen osuus, joka kompostoidaan kotitalouksissa – erilliskerättyä biojätettä kerätään selvityksen mukaan Lounais-Suomessa vain 22 kg asukasta kohden vuodessa. Jatkossa kompostoinnista tulee ilmoittaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle, mikä mahdollistaa kotikompostoinnin määrän arvioinnin ja biojätteen erilliskeräyksen seurannan, tuumii Turun kaupungin suunnittelija Pirjo Rinne.

Pienemmät kunnat ja yritykset kaipaavat ohjausta ja tukea

Yritysten osalta tieto on varsin hajanaista ja lähinnä alueellista tietoa on saatavilla vain ympäristölupavelvollisilta yrityksiltä. Näiden raportoitujen tietojen perusteella Lounais-Suomen alueen yrityksissä syntyy yhteensä 4,05 miljoonaa tonnia jätettä, josta noin 9 % eli 382 000 tonnia on yhdyskunta- tai pakkausjätettä.

Raportointitavoista johtuen nämä jätemäärät sisältävät myös kuntien ja muiden jätehuoltotoimijoiden jätteenkäsittelylaitoksilta pois lähtevät jätteet, eli pelkän yritystoiminnan osuutta yhdyskuntajätteiden osalta ei voida yksityiskohtaisesti selvittää.

Kaupan alan jätteiden määrää ja koostumusta tarkasteltiin esimerkinomaisesti pyytämällä alueellisesti kohdennettua jätemäärätietoa, joita saatiin K-ryhmältä.

Kunnat voivat antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia määräyksiä. Usealla Lounais-Suomen kunnalla onkin lain muuttuessa tarvetta päivittää jätehuoltomääräyksiä, sillä osalla viimeisin päivitys on tehty vuonna 2007.

– Pienemmissä kunnissa resurssit uuden jätelain jalkauttamiseen ovat vähäisiä, joten kuntayhteistyö olisi tässä asiassa tarpeellista. Myös pienten yritysten lukumäärä on alueella suuri ja niille kohdentuvaa opastusta ja neuvontaa tulee keskitetysti kehittää, toteaa Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen.

Kuntalaiset toivovat lisää jätepisteitä ja neuvontaa

Osana selvitystä toteutettiin kuntalaiskysely, johon vastasi 722 henkilöä. Kysely oli kohdennettu Lounais-Suomen jätehuollon toimialueen ulkopuolisiin kuntiin täydentämään aiempaa alueellista kyselyä. Tavoitteena oli selvittää jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätysasteen nostamisen potentiaalia ja asukkaiden kokemuksia ja tarpeita näihin liittyen.

Vastauksissa eniten kannatusta sai uudelleenkäytön edistäminen ja kunnilta toivottiin esimerkiksi neuvontaa ja ympäristökasvatusta jätteen määrän vähentämisessä.

Vastaajista valtaosa lajitteli vaarallisen jätteen, paperin, kartongin, lasin, metallin ja sähkölaitteet. Heikoimmin lajiteltuja olivat biojäte, tekstiili ja muovi.

Yleisin syy heikkoon lajitteluun oli jätteiden kierrätyksen hankaluus ja keräyspisteverkoston etäisyys – suurin motivaattori parempaa lajitteluun olisi jätepisteiden parempi saavutettavuus.

Yhdyskuntajätteet jaetaan kolmeen luokkaan:

Asukkaiden toiminnoissa syntyvät jätteet ovat kuntavastuun alaisia: keräyksestä, kuljetuksesta, käsittelystä sekä toimintaan liittyvästä neuvonnasta ja viestinnästä ovat vastuussa kunnat ja tehtäviä yleensä hoitavat kuntien jätelaitokset ja jätehuoltoviranomaiset.

Yritystoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestämisestä ovat vastuussa yritykset itse.

Tuottajien vastuulla on tiettyjen jätteiden jätehuollon järjestäminen. Näitä ovat mm. tuotteiden pakkaukset kuten lasi-, pahvi-, metalli- ja muovipakkaukset, joita kerätään sekä kiinteistöllä että alueellisissa keräyspisteissä.

Raporttiin pääset tästä.

(PDF, suomenkielinen)