Nordea ennustaa Suomen talouden kääntyvän kasvuun loppuvuonna. Taloutta piristävät inflaation hidastuminen ja kotitalouksien ostovoiman koheneminen sekä keskuspankin koronlaskut. Maailmantalouden yleiskuva on alkuvuonna piristynyt hieman, mutta sitä varjostavat edelleen lukuisat geopoliittiset riskit.
Maailmantalouden kasvunäkymä on kohentunut alkuvuonna, kun erityisesti Euroopan maissa inflaatio on hidastunut ja Kiinan elvytyspolitiikka on onnistunut vakauttamaan maan kasvunäkymän.
”Odotamme Euroopan keskuspankin aloittavan koronlaskut kesäkuussa. Euroalueen bruttokansantuote ei ole juurikaan kasvanut kohta kahteen vuoteen ja hintapaineet rauhoittuvat edelleen. Tämä sallii rahapolitiikan keventämisen”, pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo.
Yhdysvalloissa sen sijaan kasvu on jatkanut yllättämistään yläsuuntaan ja osa viimeaikaisista indikaattoreista kertoo uudelleen nousevista inflaatiopaineista. Tämä viivästyttää rahapolitiikan käännettä Atlantin takana ja Nordea odottaakin Yhdysvaltain keskuspankin Fedin aloittavan koronlaskut vasta syyskuussa.
Maailmantalouden riskit ovat edelleen kallellaan alasuuntaan ja erityisesti geopolitiikka voi tuoda ongelmia tuotantoketjuihin ja heikentää kasvunäkymää tekemällä yrityksistä ja kuluttajista aiempaa varovaisempia. ”Yksi syy euroalueen Yhdysvaltoja selvästi heikompaan kehitykseen on ollut juurikin kuluttajien ja yritysten varovaisuus. On epävarmaa, riittääkö korkojen lasku kääntämään euroalueen tunnelman nousuun, ” Koivu pohtii.
Suomen taloudessa käänne parempaan näköpiirissä
Suomen talouskehitys oli viime vuonna yksi Euroopan heikoimpia, kun korkojen nousu välittyi lyhyiden asuntolainojen viitekorkojen kautta voimakkaasti suomalaisten kotitalouksien ostovoimaan ja hyydytti myös rakentamisen. Nordea ennustaa Suomen talouden supistuvan myös tänä vuonna prosentilla. Talouskasvun odotetaan kuitenkin käynnistyvän kuluvan vuoden aikana ja ensi vuonna talouden ennustetaan yltävän 1,5 prosentin kasvuun.
Asuntomarkkinat jatkavat sopeutumistaan kasvaneeseen tarjontaan ja kohonneeseen korkotasoon, mikä pitää niin asuntokaupan, -hinnat kuin rakentamisenkin vaisuna vielä tänäkin vuonna. Sen sijaan yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan tämän vuoden aikana reaaliansioiden palautuessa ja vientiteollisuuden näkymät ovat parantuneet maailmantalouden kasvun piristyessä.
”Hidastuva inflaatio ja korkojen lasku yhdessä piristyvän vientikysynnän kanssa on kääntämässä talouden takaisin kasvu-uralle tämän vuoden aikana. Heikko rakentaminen pitää kuitenkin koko vuoden 2024 talouskasvuluvun vielä miinuksella”, arvioi ekonomisti Juho Kostiainen.
Valtion sopeutustoimet tarpeellisia velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi
Kun korkojen nousu ja taloussuhdanteen heikkeneminen ovat kasvattaneet julkisen talouden alijäämää, esille ovat nousseet väestön ikääntymisen sekä pitkään jatkuneen hitaan talouskasvun julkiseen talouteen tuomat haasteet. Hallituksen kehysriihessä linjaamat veronkorotukset ja menoleikkaukset parantavat julkisen talouden tasapainoa ensi vuonna. Velkasuhteen kasvun odotetaan taittuvan ensi vuonna sopeutustoimien ja talouskasvun ansiosta. Kehysriihessä päätetty veroetu vihreän siirtymän investoinneille auttaa Suomea hyödyntämään potentiaaliansa vihreässä tuotannossa.
”Sopeutustoimet ovat tarpeellisia valtion velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi, mutta niillä on myös talouskasvua hidastava vaikutus. Arvonlisäveron korotukset nostavat inflaatiota ja hidastavat ostovoiman palautumista. Odotettu korkojen lasku kuitenkin osittain kompensoi sopeutustoimien vaikutuksia kotimaiseen kulutukseen”, Kostiainen analysoi.
Suomella on hyvät lähtökohdat tekoälyn hyödyntämiseen
Ensimmäiset tutkimukset tekoälyn hyödyntämisestä viittaavat huomattaviin työn tuottavuutta parantaviin vaikutuksiin. Parhaita tuloksia on saatu yhdistämällä ihmistyö ja tekoäly, jolloin tekoäly toimii työn tukena parantaen tuottavuutta. Lähtötiedoiltaan heikommat työntekijät näyttäisivät tutkimusten perusteella hyötyvän eniten tekoälyn käytöstä, kun olemassa olevan tiedon hyödyntäminen parantui selvästi tekoälyn avulla.
Suomi on EU:n johtava maa digitaalisessa kehityksessä. Suomalaisilla onkin erinomaiset lähtökohdat hyödyntää tekoälyä hyvien digivalmiuksien ansiosta. Eurostatin mukaan suomalaisista yrityksistä yli 15 prosenttia hyödyntää tällä hetkellä tekoälyä, mikä on kolmanneksi eniten EU-maista.
”Tekoälyn integroiminen jokapäiväiseen työntekoon edellyttää panostuksia yrityksiltä, mutta voi tuoda kauan kaivattua tuottavuuden kasvua Suomen talouteen”, uumoilee Kostiainen.
