Yrittäjien YEL-työtulotarkistukset vuodelta 2023 ovat valmistuneet. Työeläkevakuuttajien oli määrä tarkistaa viime vuoden aikana niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo oli alle 15 000 euroa. Tarkistamiset koskivat lopulta lähes 56 000 yrittäjää. Heistä noin 83 prosentilla työtulo nousi. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan joulukuussa keräämistä luvuista.
Tarkistettavien YEL-työtulojen lopullinen kokonaismäärä neljässä työeläkeyhtiössä vuonna 2023 oli Telan keräämien tietojen mukaan lähes 56 000. Näillä yrittäjillä vuosityötulo oli alle 15 000, eikä siihen ollut tehty merkittäviä muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Tiedot on kerätty joulukuussa, jolloin aivan kaikkia tapauksia ei ollut vielä käsitelty loppuun. Lisäksi osa YEL-vakuutuksista päättyi tarkistuksen aikana.
Työtulotarkistuksissa on kyse vuoden 2023 alussa voimaan astuneesta lakimuutoksesta, joka velvoittaa työeläkevakuuttajat tarkistamaan yrittäjien työtulon tasoa.
– Lakimuutoksen tavoitteena on ollut vähentää yrittäjien alivakuuttamista. Tarkistamisten myötä työtulot nousevat nyt lain mukaisesti. Kyse on työeläketurvasta ja myös muusta sosiaaliturvasta, joka linkittyy YEL-työtuloon, toteaa Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.
Alivakuutettaessa yrittäjän työtulo ei vastaa todellista työpanosta. Laki edellyttää, että työtulo vastaisi vuosipalkkaa, joka maksettaisiin samasta työstä yhtä ammattitaitoiselle henkilölle. Periaate ei muuttunut lain täsmennyksessä. Työtulosta riippuvat vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana maksettava työeläke sekä muun muassa sairaus- ja vanhempainpäivärahat, työttömyysturva ja asumistuki.
Yli 70 prosentilla työtulo nousi säädetyn maksimin verran
Lakimuutokseen sisällytettiin maksimikorotuksen rajaava suojasäännös, joka vaikutti merkittävästi YEL-tarkistamisiin vuonna 2023. Maksimikorotus YEL-työtulolle oli 4 000 euroa/vuosi, mikä tarkoittaa kuukausittaisessa YEL-maksussa noin 85 euron nousua.
– Mediassa ja somessa on käyty jonkin verran keskustelua työtulotarkistuksista. Työeläkevakuuttajat saivat yrittäjiltä palautetta lopulta suhteellisen vähän, vaikka joskus kovaäänistäkin. Tarkistamiset näyttävät kerättyjen tilastojen valossa sujuneen varsin hyvin. Lainsäädäntövaiheessa tarkistuksia kohtuullistettiin rajaamalla maksimikorotus ja jaksottamalla tarkistukset. Tämä todennäköisesti vähensi palautteen määrää, arvioi Pelkonen.
Noin 73 prosentilla työtulotarkistetuista yrittäjistä työtulo nousi maksimimäärän eli 4 000 euroa. Osalla heistä eläke- ja sosiaaliturva ei ole vielä ensimmäisen korotuksen jälkeen oikein mitoitetulla tasolla, ja heitä saattaa odottaa uusi korotus seuraavassa tarkistamisessa kolmen vuoden kuluttua. Osalla työtulon nostamiseksi työpanosta vastaavalle tasolle riitti pienempikin summa tai he valitsivat muun summan työtulosuositukseen kuuluvan liikkumavaran sisällä. Pieni osa valitsi itse työtuloonsa suojamaksimin ylittävän korotuksen.
Tarkistamisten lopputuloksena työtulo nousi noin 83 prosentilla tarkistetuista yrittäjistä. Vajaalla 14 prosentilla työtulo pysyi samana. Hyvin pienellä osalla työtulo laski tarkistuksen seurauksena. Heidän osuutensa jäi alle 0,5 prosenttiin. Vajaalla kolmella prosentilla tarkistaminen oli kesken tai YEL-vakuutus oli päättynyt prosessin aikana.
Vahvistusta yrittäjäeläkkeiden rahoitukseen
Työtulojen nousu on lyhyemmällä aikavälillä hyvä uutinen myös yrittäjäeläkkeiden rahoituksen näkökulmasta. Eläketurvakeskus on ennakoinut, että vuonna 2023 YEL-maksuja kertyisi noin 1,2 miljardia euroa ja eläkkeitä ja muita kuluja maksettaisiin noin 1,7 miljardia. Puuttuvan noin 500 miljoonaa maksaa valtio.
– Lakimuutoksen yhteydessä tehtiin alustavia vaikutusarvioita YEL-työtulojen kasvusta ja näyttää siltä, että alivakuuttaminen vähenee tavoitteen mukaisesti. Aika näyttää, miten YEL-työtulojen kokonaismäärä ja maksukertymä lopulta kehittyvät lain täsmennyksen jälkeen, kun tarkistuksetkin jatkuvat lähivuosina. Tarkistamisten vaikutuksesta maksukertymän kasvuun voidaan ehkä tässä vaiheessa puhua kymmenistä miljoonista vuositasolla, tosin maksukertymän kokonaisuuteen vaikuttavat muutkin tekijät, Pelkonen toteaa.
Tarkistukset jatkuvat ensi ja sitä seuraavana vuonna korkeampien YEL-työtulojen osalta, mutta maksimikorotuksen rajaava suojasäännös hidastaa alivakuuttamisen korjaantumista.
– YEL-työtulojen kasvu vahvistaisi julkista taloutta seuraavat vuosikymmenet, lähinnä sen vuoksi, että valtion tukiosuus yrittäjäeläkemenoista pienenisi. Tilanne muuttuu hyvin pitkällä aikavälillä 2060-luvun aikana, kun parempia YEL-eläkkeitä maksetaan. Rahastoinnin puute tekee YEL:n rahoituksesta joka tapauksessa pitkällä aikavälillä haasteellisen, kuvaa Pelkonen.
Suhteellisen vähän palautetta työtuloehdotuksista
Tarkistuksen kohteina olleista yrittäjistä vajaat 11 prosenttia ei hyväksynyt eläkevakuuttajalta saamaansa työtuloehdotusta. He toimittivat yritystoiminnastaan lisätietoja.
Yrittäjien selvityksissä yleisimmät negatiiviset palautteet liittyivät yrittäjän heikkoon taloudelliseen tilanteeseen ja työtuloehdotuksen pohjatietoihin. Työeläkevakuuttajat hyödyntävät työtuloehdotuksen tekemisessä työeläkealalla kehitettyä laskentapalvelua eli työtulolaskuria. Sähköinen laskuri on eläkevakuuttajalle ja yrittäjälle apuväline, jonka tarkoitus on antaa työtulolle oikea suuruusluokka hyödyntämällä verottajalta saatavia yrittäjän liikevaihtotietoja, Tilastokeskuksesta saatavia toimialan mediaanipalkkatietoja sekä ansaintarekisteristä saatavia yrittäjien muita rinnakkaisia ansioita. Yrittäjät ja työeläkevakuuttajat havaitsivat puutteita liikevaihtoarvioissa ja yritystiedoissa. Ehdotuksessa saattoi olla väärän yrityksen tiedot tai väärä toimiala. Yrittäjät toimittivat lisätietoja myös yritystoiminnan osa-aikaisuudesta.
Palautteissa ilmeni myös yleistä epäluottamusta yrittäjän työeläkevakuutukseen.
– Työeläkevakuuttajien saamissa palautteissa näkyi monen yrittäjän tiukka tilanne kustannusten noustessa ja heikossa taloussuhdanteessa. Kritiikkiä kohdistui myös työtulolaskuriin. Palautteissa korostui ylipäätään työtulon määrittämisen vaikeaselkoisuus. Sen sijaan hyvää palautetta työeläkevakuuttajat saivat henkilökohtaisen neuvonnan laadusta, kertoo Pelkonen.
Tarkistukset jatkuvat vuonna 2024
Vuonna 2024 tarkistetaan niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on 15 000–25 000 euroa , eikä siihen ole tehty merkittäviä muutoksia kolmeen vuoteen. Työeläkeyhtiöiden arvioiden mukaan heitä on vajaat 40 000.
– Laskuri on työtulojen tarkistamisessa hyvä apuväline, mutta sitäkin pitää aina kehittää, sanoo Pelkonen.
Yrittäjien palautteissa työeläkevakuuttajille näkyi, että osa yrittäjistä ymmärsi hyvin, mistä YEL-vakuutuksessa on kysymys, ja ovat hyvin tienneet, että työtulo on ollut liian pieni.
– Oikealla tasolla oleva työeläkevakuutus tuo turvaa monenlaisiin elämäntilanteisiin, mikä joskus unohtuu julkisessa keskustelussa. Aika ajoin ratkaisuksi esitetään eläkevakuutuksen vapaaehtoisuutta, mikä sopisi todella huonosti sosiaalivakuutuksen luonteeseen ja myös sen rahoitukseen. Valtio kamppailee julkisen talouden tasapainotuksen kanssa ja YEL:n rahoituksen pitkän aikavälin ratkaisut ovat vielä täysin ilmassa. Yrittäjien eläkejärjestelmää tulee jatkossakin kehittää vastaamaan yrittäjän todellista työpanosta ja nykyistä paremmin työn ja työmarkkinoiden muutoksesta nouseviin tarpeisiin. Monille yrittäjillä nykyinen YEL-työtulon käsite on tänä päivänä vaikea hahmottaa, summaa Pelkonen.
Vuoden 2023 YEL-tarkistamiset pähkinänkuoressa
YEL-tarkistuksia koskevat luvut perustuvat Telan joulukuun alussa työeläkeyhtiöiltä keräämiin tietoihin.
- Lähemmäs 56 000 (55 667) yrittäjää oli YEL-työtulotarkistusten kohteena.
- 83 prosentilla työtulotarkistuksen kohteina olleista yrittäjistä työtulo nousi. Heitä oli reilut 46 000 (46 268).
- Vajaalla 14 prosentilla (7 538 yrittäjää) työtulo pysyi samana. Hyvin pienellä osalla työtulo laski tarkistuksen seurauksena. Heidän osuutensa jäi alle 0,5 prosenttiin (227 yrittäjää). Vajaalla 3 prosentilla (1 634 yrittäjää) tarkistaminen oli kesken tai YEL-vakuutus oli päättynyt prosessin aikana.
- Tarkistuksen kohteina olleista yrittäjistä 73 prosentilla (40 873 yrittäjää) vuosityötulo nousi tarkistuksen maksimimäärän 4 000 euroa.
- Noin 2 prosenttia (1 181 yrittäjää) valitsi itse työtuloonsa suojamaksimin ylittävän korotuksen, joka ylitti suojasäännöksen määräämän maksimin.
- Tarkistuksen kohteina olleista yrittäjistä vajaat 11 prosenttia (5 935 yrittäjää) ei hyväksynyt eläkeyhtiöstä saamaansa työtuloehdotusta. He toimittivat yritystoiminnastaan lisätietoja.
- Vuonna 2024 tarkistetaan niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on 15 000–25 000 euroa, eikä työtuloon ole tehtyä merkittäviä muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Työeläkeyhtiöiden arvioiden mukaan heitä on hieman vajaat 40 000.
Yrittäjiä on vakuutettuina myös Apteekkien Eläkekassassa ja Eläkekassa Versossa. Työtulotarkistusten määrä on niissä vuosina 2023 ja 2024 yhteensä joitakin kymmeniä.
Lähde: Tela 12/2023
