Sekä suomalaiset että ruotsalaiset suuryritykset näkevät kiristyneen maailmanpolitiikan ja voimistuvan deglobalisaation vaikuttavan negatiivisesti liiketoimintaansa, selviää OP:n tuoreesta yrityskyselystä. Erityisesti suomalaisyritykset näkevät Nato-jäsenyyden tuovan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Geopoliittiset jännitteet osuvat Suomen ja Ruotsin kaltaisiin viennistä ja kansainvälisestä kaupasta riippuvaisiin maihin. Ruotsalaisista yrityksistä peräti 75 prosenttia kertoo lisääntyneiden kansainvälisen politiikan jännitteiden vaikuttavan liiketoimintaansa negatiivisesti. Suomalaisyrityksistä väitteen allekirjoittaa 62 prosenttia. Tulokset selviävät suomalaisille ja ruotsalaisille suuryrityksille toteutetusta OP:n Yrityspulssi-kyselytutkimuksesta.
Suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset ovat varautuneet geopoliittisiin riskeihin hyvin samankaltaisin keinoin. Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia oli uudistanut toimitusketjujaan, 61 prosenttia panostanut geopoliittisten riskien kartoitukseen ja vajaa puolet vetäytynyt joltain markkinalta. Noin 30 prosenttia vastaajista oli siirtänyt tuotantoa kotimaahan tai lähialueille.
Suomalaiset ja ruotsalaiset suuryritykset jakautuvat suhtautumisessaan deglobalisaatioon, eli globalisaation vastailmiöön. Kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet ruotsalaisyrityksistä ja vajaa kolmannes suomalaisyrityksistä ei usko deglobalisaation vahvistavan liiketoimintaansa.
– Deglobalisaatio voi tuoda yrityksille hyötyjä toimitusketjuvarmuuden ja kumppaniriskien vähenemisen näkökulmasta. Kääntöpuolena voi kuitenkin olla liikevoiton supistuminen, jos esimerkiksi tuotantoa siirretään takaisin maahan, jossa se on kalliimpaa. Samoin työvoiman saatavuus voi edelleen hankaloitua. Ilmeisesti yritykset kuitenkin näkevät vaihtoehtoiskustannukset suurempina, koska muutoksia tehdään, OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi sanoo.
Suomessa yritykset näkevät Nato-jäsenyydessä enemmän mahdollisuuksia
Tutkimukseen vastanneista suomalaisyrityksistä 40 prosenttia näki Nato-jäsenyyden tuovan yritykselle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun vastaava luku ruotsalaisyritysten keskuudessa oli vain 20 prosenttia. Yli puolet ruotsalaisyrityksistä ei nähnyt Nato-jäsenyyden tuovan yritykselleen uusia mahdollisuuksia.
– Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat edelleen eri vaiheissa, mikä voi saada ruotsalaisyritykset suhtautumaan mahdollisuuksiin toistaiseksi skeptisemmin samalla, kun Suomen hyväksytyn jäsenyyden positiiviset puolet voivat korostua. Suomalaisyritykset kokevat myös rajanaapuriinsa Venäjään liittyvien riskien vähentyneen Nato-jäsenyyden myötä ja Suomen houkuttelevuuden investointikohteena sitä myötä parantuneen, Keitaanniemi sanoo.
Ukrainan jälleenrakentamiseen osallistuminen puhuttaa suurissa yrityksissä. Kyselyyn vastanneista ruotsalaisyrityksistä puolet näkee Ukrainan jälleenrakentamisessa mahdollisuuksia liiketoiminnalleen, kun suomalaisyrityksistä mahdollisuuksia näkee kolmannes.
Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan osassa tehdään jo varovaisesti suunnitelmia jälleenrakentamiseen osallistumiseksi, kuten markkinakartoituksia tai hankintoja.
