Aikojen saatossa lounasetu on muuttunut elokuvalipuista lähimaksamiseksi.
- Lounasetu täyttää Suomessa tänä vuonna 50 vuotta. Nykyään se on rahallisesti Suomen käytetyin työsuhde-etu.
- Yhden aikuisen tulo tavanomaisimmasta lounasedusta on ennen lomavähennyksiä vuodessa 850 Se kattaa kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessä keskimäärin noin 10 prosenttia ruokakuluista.
- Lounasedun keksijä oli englantilainen John Hack ja se otettiin käyttöön Ranskassa vuonna 1962. Suomeen palvelun toi Luottokunta vuonna 1974 ja nykyisin se on Edenredin.
Lounasetu täyttää Suomessa tänä vuonna 50 vuotta. Se oli syntyessään ensimmäinen veroton nykyaikainen palkansaajan työsuhde-etu ja nykyään rahalliselta arvoltaan käytetyin työsuhde-etu Suomessa.
Lounassetelin keksijä oli englantilainen John Hack ja ensimmäisenä sen otti käyttöön ravintoloitsija Jacques Borel Ranskassa vuonna 1962. Vuonna 1967 Ranskan hallitus linjasi lounassetelit viralliseksi työsuhde-eduksi. Siitä ei kulunut kauaa, kun Luottokunta toi edun Suomeen 50 vuotta sitten vuonna 1974, mistä alkoi Suomen lounaskulttuurin kehitys. Lounasetuliiketoiminta yritysostojen kautta on nykyisin Edenred Finland Oy:n omistuksessa.
Alun perin lounassetelit olivat vanhoja elokuvalippuja, joissa eri värit kertoivat setelin arvon. Nyt edun saa Google Payhin ja Apple Walletiin, ja lähimaksaminen on arkipäivää. Miltei kaikki työsuhde-edun tarjoamisen nyt aloittavat työnantajat tahtovat palvelun digitaalisena.
– Lounasedun käyttäminen on kasvanut kahden viime vuoden aikana noin 19 prosenttia. Liki kaikki lounasedun tarjoavista työantajista tarjoaa maksimiarvon, joka on vuodessa ennen lomavähennyksiä 850 euroa verottomana. Alkuaan lounasetu oli uusi tapa luoda suhdetta työnantajan ja työntekijän välillä. Nykyään se on jo mobiilisovellusten sijaan digitaalisella maksukortilla lähimaksamista, Edenredin työelämäasiantuntija Laura Lahtinen kertoo.
Liitteet: Vapaaseen toimituskäyttöön koostekuva vanhoista lounasseteleistä sekä yksittäiskuvat vanhoista lounasseteleistä.
Lounaskulttuuri uudistui joka vuosikymmenellä
Alkujaan lounasedun tärkein tehtävä oli lisätä ylipäätään lounasaterian syömistä työpäivän lomassa. Se oli tärkeää työntekijöiden ravinnon, virkistymisen ja palautumisen kannalta. Lounasedulla myös ohjattiin syömään monipuolisemmin kuin kotikokkailuilla oli tapana. Se tavoite ei ole muuttunut 50 vuodessa.
– Eniten ravintolassa lounastaminen vaikuttaa keski-ikäisten miesten ravintoon. Ei ole harvinaista, että mies syö salaattia ainoastaan ravintolassa. Siksi lounasetua käyttävät miehet syövät Suomessa terveellisemmin. Nykyään 65 prosenttia työpäivinä lounaan syövistä suomalaisista hankkii lounasateriansa ravintolasta. Kotikokkailuja kantaa evääkseen 18 prosenttia, Lahtinen sanoo.
Lounasedun 50 vuotta kuvaavat myös suomalaisen ruokakulttuurin muutosta. 1960- ja 1970-luvuilla se oli työnantajille tapa tukea monipuolista ravinnon saantia. Ja valtiolle tapa tukea sitä verottomuudella. 1990- ja 2000-luvuilla etu osaltaan arkipäiväisti ravintolaruokailua Suomessa. 2010-luvulla lounasetu edisti kotimaisen ruokakulttuurin kansainvälistymistä, kun ravintolaruoan kirjo laajeni vuosikymmenen aikana.
– Tämän vuosikymmenen iso uudistus suomalaisessa ravintolakulttuurissa ovat ruokalähettipalvelut. Siinäkin lounasedulla on rooli, koska samanaikaisesti etätyö on valtavirtaistunut. Lounas yhä useammin tilataan ravintolasta kotiin lounasedulla, Lahtinen toteaa.
Ravintolasta halutaan kotiruokaa
Ravintolaruokaa lounaaksi syövistä jo 46 prosenttia käyttää lähettipalveluja lounasruokailuun. Suosituin palvelu on Wolt. Maun kansainvälistyminen näkyy siinä, että suomalaisten lounassuosikkien kärkiviisikossa kolmantena on sushi, neljäntenä thaimaalainen ruoka ja viidentenä intialainen tai nepalilainen ruoka.
– Toisaalta Suomen halutuinta lounasruokaa on suomalainen kotiruoka. Miltei puolet, 48 prosenttia, valitsee mieluiten kotimaisen kotiruoan. Suomalaiset eivät myöskään tahdo sokerijuomia lounaalle, sillä vesi ja kivennäisvesi ovat ylivoimaisesti juomasuosikit. Ja niiden jälkeen maito ja kotikalja, Lahtinen kommentoi.
Tiedot selviävät Edenredin tekemän Lounaskysely 2023 -kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi 8273 suomalaista.
Kahdelle aikuiselle 1700 euroa vuodessa
Nykyään kahden aikuisen ja kahden lapsen nelihenkinen suomalaisperhe käyttää kuukausittain ruokaan keskimäärin 692 euroa. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL:n sekä Turun yliopiston 1,5 vuotta sitten julkaisemasta tutkimuksesta.
Jos nelihenkisen perheen molemmat aikuiset saavat lounasetua, se kattaa arvoltaan keskimäärin noin 20 prosenttia kokonaisruokakuluista.
– Vuodessa nelihenkisen keskivertoperheen ruokakulut ovat noin 8300 euroa. Kahden aikuisen tulo tavanomaisimmasta lounasedusta on vuodessa maksimissaan 1700 euroa, Lahtinen sanoo.
Suurin osa lounasedun antavista työnantajista etua tarjoaa maksimaalisen arvon eli 283 euroa kuukaudessa. Siitä henkilö saa verottomasti maksimissaan 70 euroa. Lomapäiviltä verotonta etua ei saa. Yleisimmällä lounasedulla kahdelle aikuiselle veroton summa on ennen lomavähennyksiä vuodessa 1700 euroa.
