Kotimaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista syntyy noin 20 läpimurtoinnovaatioihin perustuvaa deep tech -yritystä vuodessa. Euroopan investointipankin toteuttaman selvityksen mukaan luku voitaisiin vähintään kaksinkertaistaa poistamalla kapeikkoja tutkimustulosten kaupallistamisen rahoituksessa ja tukipalveluissa.
Euroopan investointipankin Advisory Hub on Business Finlandin toimeksiannosta analysoinut suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten teknologiansiirron vaikuttavuutta. Advisory Hub on lisäksi antanut havaintojen perusteella suosituksia siitä, miten tutkimuksesta voitaisiin synnyttää nykyistä enemmän startup-yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Toimeksiannossa arvioitiin yleistä toimintamallia, eri rahoituslähteitä, ehdotettiin tarkoituksenmukaista rahoitus- ja sijoitusstrategiaa sekä luotiin malli teknologiansiirron tiedonhallintaan.
Analyysin mukaan Suomen teknologiansiirtoekosysteemissä on kuusi keskeistä puutetta, jotka haittaavat tutkimustulosten kaupallistamista erityisesti startupeissa.
– Keskeisimmiksi puutteiksi tunnistettiin aihioiden tunnistaminen ja seulonta, aihioiden konseptointi, kokeneiden kaupallistajien sitouttaminen, riskirahoituksen jatkuvuus, vähäinen siemenrahoituksen määrä sekä kaupallistamisprojekteihin liittyvän datan saatavuus. Näiden puutteiden korjaamiseen tarvitaan kaikkien toimijoiden tiivistä yhteistyötä, Business Finlandin asiantuntija Jaana Rantanen kertoo.
Kaksinkertaistetaan deep tech -startupien määrä
Raportin suositusten mukaan tutkimuslähtöisten startupien määrä voitaisiin vähintään kaksinkertaistaa, jos toimintaan investoitaisiin noin 100–200 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Investoinnit voitaisiin kohdistaa esimerkiksi ideoiden seulonnan lisäämiseen, tutkimustulosten kaupallistamisen valmisteluun, alkuvaiheen rahastotoimintaan sekä tutkimuslähtöisten startupien neuvontapalveluihin.
– Havaintojen pohjalta muodostetut toimenpiteet ja niiden vaikutukset tukevat hyvin Parlamentaarisen TKI-työryhmän monivuotisen rahoitussuunnitelman linjauksia ja TK-rahoituslain tavoitteita. Volyymin nosto edellyttää muun muassa yhä varhaisempaa mahdollisuuksien tunnistamista ja jalostamista, sekä TKI-toimintaympäristömme kokonaisvaltaista ja jatkuvaa kehittämistä, toteaa johtava asiantuntija Harri Länsipuro työ- ja elinkeinoministeriöstä. Toimeksianto tehtiin yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Tesin ja Business Finland Venture Capital Oy:n kanssa.
