Suomen Lakimiesliitto vaatii oikeudenhoidon vuotuisen perusrahoituksen kasvattamista 50 miljoonalla eurolla. Summalla tulisi palkata lisää henkilökuntaa muun muassa tuomioistuimiin. Vaatimus perustuu tuomioistuimien ruuhkautumiseen. Kesän aikana on uutisoitu näyttävästi oikeusprosessien kohtuuttomista venymisistä.
Koko suomalaista juristikuntaa edustavan Lakimiesliiton mukaan Suomessa tarvitaan myös keskustelua oikeusturvatakuusta eli siitä, miten oikeudelliset ongelmat ratkotaan ennakoitavissa olevassa ajassa ja kustannuksin.
Lisärahoitus kohdistettava lisärekrytointeihin
– Tarvitsemme esimerkiksi 200 tuomarivirkaa lisää. Samalla on toki huomioitava koko oikeudenhoidon ketju syyttäjistä täytäntöönpanoon. Myös oikeusapua on saatava nykyistä helpommin, toteaa Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Marika Valjakka.
– Oikeudenhoidon ruuhkat ovat täysin ratkaistavissa, jos vain löytyy poliittista tahtoa.
Valjakka huomauttaa, että vaikka Lakimiesliitto puhuu kymmenistä miljoonista, on lisäkulu valtion kokonaistalouden kannalta pieni. Oikeudenhoidon osuus valtion budjetista on prosentin luokkaan.
Valjakan mukaan oikeudenhoidon kuntoon saattamiselle näyttäisi olevan myös vihdoin yhteiskunnallista ymmärrystä.
– Eduskuntapuolueet ovat heränneet kysymykseen onneksi uudella tavalla. Arvostamme myös oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin avauksia asiassa. Ilmapiirin muutosta on varmasti edesauttanut julkinen keskustelu oikeuslaitoksen tilasta. Vaikutusta on varmasti myös hirvittävällä kansainvälisellä tilanteella. Oikeusvaltiota ei pidetä enää itsestäänselvyytenä, vaan aidosti turvallisuus- ja huoltovarmuustekijänä, Valjakka huomauttaa. – Toimiva ja luottamusta herättävä yhteiskunta on kaikkein tärkein arvovalintamme.
Lakimiesliitto vaatii keskustelua oikeusturvatakuusta
– Jokainen ymmärtää hoitotakuun merkityksen terveydenhuollossa. Sen sijaan jokainen rikoksen kohteeksi joutunut tai hometalon kanssa kamppaileva oppii nyt kantapään kautta, ettei oikeudenhoidossa ole vastaavaa oikeusturvatakuuta. Prosessit kestävät ja maksavat ennakoimattomalla tavalla, Valjakka konkretisoi.
Suomalaiset oikeudenhoidon ammattilaiset saavat kansainvälistä arvostusta. Järjestelmä on kuitenkin liian hidas ja asiakkaille liian kallis.
– Jos jotain näin tärkeää saadaan korjattua kohtuullisella lisäpanostuksella, niin eikö se kannattaisi tehdä? Valjakka kysyy.
– 50 miljoonaa on vähimmäisvaatimus ja kriisirahoitus, jolla saadaan korjattua oikeudenhoitomme pahimmat epäkohdat ja purettua ruuhkat. Vaadimme, että viimeistään seuraava hallitus korjaa tämän asian.
