Suomalaiset pk-yritykset ovat haavoittuvassa asemassa globaalien kriisien alla, sillä useampi kuin joka kymmenes päättäjä ei ymmärrä yrityksensä strategian yhteyttä arkeen. Heikko ymmärrys johtuu viestintäongelmista. Joka kolmas on sitä mieltä, että strategiasta on heidän yrityksessään kommunikoitu liian vähän. Tiedot selviävät valtakunnallisesta yrityspäättäjäkyselystä.
Epävarmuuden vallitessa vahva, ennakoiva strategia on pk-yritykselle tärkeä työkalu. Monessa suomalaisyrityksessä tämä vahvuus jää hyödyntämättä.
Yli viidesosa pk-yritysten päättäjistä (21,5 %) on sitä mieltä, että strategia ei heidän yrityksessään ohjaa jokapäiväistä työtä. Useampi joka kymmenes (14,5 %) on samaa mieltä väittämästä: “Strategia jää liian ylätasolle, enkä ymmärrä sen yhteyttä työni arkeen.”
Viestintätoimisto Aivelan teettämään kyselytutkimukseen vastasi vuodenvaihteessa 200 yrityspäättäjää eri puolelta Suomea.
Strategiaa ei enää kannata säilyttää kassakaapissa
Heikko ymmärrys strategiasta johtuu todennäköisesti ongelmista tiedonkulussa. Runsas kolmasosa (32 %) kyselyyn vastanneista oli sillä kannalla, että heidän yrityksessään strategiasta on kommunikoitu liian vähän.
– Näissä vastauksissa on kaikuja menneen maailman johtamiskulttuurista. Pitkään monessa yrityksessä strategiatyöhön on osallistunut vain yrityksen ylin johto, eikä koko henkilöstön osaamista ole hyödynnetty yhteisten suuntaviivojen luomisessa. Maailma on kuitenkin muuttunut, eikä strategia enää ole jotain, jota kannattaisi säilyttää kassakaapissa. Jotta strategiasta olisi hyötyä, jokaisen yrityksessä työskentelevän pitäisi ymmärtää, mitä se tarkoittaa oman työn arjessa, viestintätoimisto Aivelan toimitusjohtaja Aino Pajukangas toteaa.
Kyselyn mukaan yllättävän monessa yrityksessä strateginen suunnittelu on jäänyt kokonaan hoitamatta. Kyselytulokset kertovat, että kaikkiaan 13,5 prosenttia pk-yrityksistä toimii edelleen ilman liiketoimintastrategiaa.
– Juuri nyt, taloussuhdanteen heikentyessä, olisi yrityksissä aika keskittyä perusasioihin: luoda tai päivittää liiketoimintastretagia tai terottaa markkinointi- ja myyntistrategiaa tulevaa varten, Pajukangas sanoo.
Kyselyssä kartoitettiin liiketoimintastrategian lisäksi markkinoinnin strategisen suunnittelun tilaa pk-yrityksissä. Kyselyn mukaan markkinointistrategia on vielä harvinaisempi kuin liiketoimintastrategia: lähes joka neljännellä pk-yrityksellä (23 %) ei ole markkinointistrategiaa. Kaikki vastaajat ovat yrityksessään mukana tekemässä markkinointiin liittyviä päätöksiä.
– Markkinointi on elintärkeä toiminto, jonka avulla yrityksen on mahdollista pärjätä digiajan kiivaassa kilpailussa ja erottua muista samanlaisista toimijoista, Pajukangas huomauttaa.
Ne yritykset, joilla on markkinointistrategia näkevät, että siitä on hyötyä koska strategian avulla yrityksessä pystytään kohdistamaan resurssit tarkemmin. Tätä mieltä oli yli puolet (55,6 %) vastaajista.
Vain murto-osa pk-yrityksistä hakee julkista tukea strategiseen suunnitteluun
Valtio tarjoaa pk-yrityksille tukea strategiseen suunnitteluun, mutta vain murto-osa yrityksistä hyödyntää tukia.
– Esimerkiksi ELY-keskukset tarjoavat pk-yrityksille konsultointia muun muassa markkinoinnin, tuottavuuden, digitalisoinnin tai johtamisen kehittämiseen. Konsultoinnin omavastuuosuus on toimintansa vakiinnuttaneelle yritykselle pieni, eikä palvelussa ole rajoituksia toimialan tai yhtiömuodon suhteen, Pajukangas kertoo.
Suomessa on pk-yrityksiä 350 000, ja ELY-keskuksen kehittämispalveluita käytti viime vuonna noin 3000 yritystä.
– Nyt taloussuhdanteen heikentyessä pk-yrityksissä tulisi pitää yllä uskoa tulevaan ja investoida toiminnan kehittämiseen. Jo koronapandemia osoitti, että ne yritykset, jotka keskittyvät kehittämään toimintaansa hiljaisina aikoina, pääsevät nopeimmin kiinni kasvuun, kun ajat paranevat.
Viestintätoimisto Aivelan teettämään sähköiseen kyselytutkimukseen vastasi vuodenvaihteessa 200 yrityspäättäjää eri puolelta Suomea 5–1000 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Vastaajat edustavat yrityksen ylintä johtoa, keskijohtoa, esihenkilöitä ja toimihenkilöitä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Bilendi. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttia.
