Kaavaluonnos. Kuva: Lundén Architecture Company, Cobe & Renell Käppi Arkkitehdit Oy
Uutiset

Kupittaan kärjestä rakentuu Turun Tiedepuiston vetovoimainen keskusta

Elävä keskusaukio, vehreä bulevardi ja sujuva joukkoliikennekäytävä – Kupittaan kärjen kaava synnyttää Turun Tiedepuistoon laadukasta ja monimuotoista kaupunkitilaa. Itäharjun vanhat teollisuusrakennukset ja joutomaat korvautuvat asumisella, palveluilla ja toimistoilla. Tilaa on varattu myös puistolle ja muille vapaamuotoiset kohtaamiset mahdollistaville, viihtyisille alueille.

Turun kaupunginhallitus päättää maanantaina 5.2. Kupittaan kärjen kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnos pohjaa Kupittaan kärjen kumppanuushankkeessa laadittuun korkean tavoitetason kokonaissuunnitelmaan. Allianssimuotoisen hankkeen osapuolia ovat Turun kaupunki, YIT, Lundén Architecture, Renell Käppi Arkkitehdit sekä nimettyinä alihankkijoina COBE, WSP Finland ja AFRY.

Keskusaukio kokoaa ihmiset ja palvelut

Kupittaan kärjen kaava-alue sijoittuu Itäharjun vanhan teollisuusalueen sekä Kupittaan työpaikka- ja kampusalueen saumakohtaan. Se muodostaa liikenteellisesti ja toiminnallisesti kokoavan keskuksen kahden kaupunginosan välille. Tavoitteena on, että uudistusten myötä Helsinginkadun ja rautatien estevaikutus pienenee ja Itäharju tulee luontevaksi osaksi kasvavaa Tiedepuiston aluetta.

Tuleva Kupittaan kärjen alue tukeutuu vahvasti julkiseen liikenteeseen. Korttelirakenteen keskelle on suunniteltu autoliikenteeltä rauhoitettu kävelypainotteinen alue. Lisää rauhallista tilaa tarjoaa kokonainen uusi puisto. Alueen sydämen muodostavan keskusaukion välittömässä läheisyydessä sijaitsevat joukkoliikennepysäkit, ammatillisen koulutuksen Taito-kampus sekä korkean rakentamisen korttelit.

– Kupittaan kärjen alueesta muodostuu laadukasta kaupunkitilaa, jonka ytimessä on monipuolisten palveluiden ympäröimä keskusaukio. Kupittaan asema, suunnitellut liikennereitit ja mahdollisen raitiotien huomioiva joukkoliikennekäytävä varmistavat alueen hyvän saavutettavuuden ja tekevät siitä fiksun liikkumisen solmukohdan, sanoo Turun kaupungin maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi.

Rakentaminen alueella sijoittuu pääosin umpikortteleihin, jotka rajaavat julkisia tiloja, luovat miellyttävän mittakaavan kaduille sekä muodostavat kortteleille suojaisan sisäpihan. Pysäköinti ohjataan keskitettyihin laitoksiin sekä kortteleiden alle.

Helsinginkadulle uusi linjaus ja pehmeämpi ilme

Helsinginkadun estevaikutuksen pienentämiseksi kaavaluonnoksen suunnitteluvaiheessa laadittiin kaksi vaihtoehtoa: uudelleen linjattu Helsinginkatu ja jaettu Helsinginkatu. Vaihtoehtovertailun perusteella jatkosuunnittelun pohjaksi esitetään uudelleen linjattua Helsinginkatua. Siinä Helsinginkatu siirtyy nykyisen Teollisuuskadun paikalle siten, että radan ja Helsinginkadun väliin tulee lisätilaa korttelirakenteelle. Katu palautuu nykylinjaukseensa Hippoksensillan kohdalla.

– Uudelleenlinjaus yhdistää Kupittaan ja Itäharjun toisiinsa tavalla, joka aktivoi Helsinginkadun katutason ja vähentää radan estevaikutusta. Kaupunkimainen rakenne ja pieni käännös katulinjassa korostavat kaupunkiin saapumisen kokemusta. Uuden ratkaisun ansiosta saapuminen Turkuun tapahtuu vehreälle ja eloisalle bulevardille, mikä on suuri parannus nykytilaan, kuvailee kokonaissuunnittelusta vastaava Lundén Architecture Oy:n arkkitehti Johanna Vuorinen.

Helsinginkadun muutokset edellyttävät muutoksia myös suunnittelualueen ulkopuoliseen liikenneverkkoon ja korttelirakenteeseen. Siirretyn linjauksen vaihtoehdossa kaupunkirakenteen kehittäminen alueen ulkopuolella on kuitenkin selkeämpää ja rajoitteita on vähemmän kuin mitä olisi jaetun Helsinginkadun vaihtoehdossa.

Suunnitelmat tarkentuvat kaavaehdotuksessa

Kaupunginhallituksen hyväksyttyä Kupittaan kärjen kaavaluonnoksen, hankkeessa siirrytään kaavaehdotuksen laatimiseen. Siinä tarkentuvat muun muassa rakennusten korkeudet, rakennusoikeuden määrä ja sen jakautuminen sopimuskumppaneiden kesken. Suunnittelualueelle on osoitettu rakentamista yhteensä noin 290 000–330 000 kerrosalaneliömetriä.

Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville myöhemmin keväällä, jolloin ehdotuksesta toivotaan palautetta kaupunkilaisilta.

Tavoitteena on, että valmis kaava saadaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi loppuvuodesta 2024.