Kukaan ei vielä tiedä, miten ChatGPT:n kaltaiset generatiiviset tekoälyt tulevat mullistamaan yritysmaailmaa. Aalto-yliopiston uusi tutkimusprojekti etsii nyt parhaita tapoja ja hakee ratkaisuja sudenkuoppiin.
Suuriin kielimalleihin perustuva generatiivinen tekoäly lävähti ChatGPT:n myötä työtätekevän kansan koneille vajaa vuosi sitten, ja alusta alkaen on ollut selvää, että moni työtehtävä ja -prosessi voi sen myötä muuttua radikaalisti – helpottua, tehostua, poistuakin. Mutta miten tarkalleen, sitä ei vielä kukaan tiedä.
Tähän tarttuu nyt Aalto-yliopiston uusi tutkimusprojekti ”Smarter Work with Generative AI”, jossa tuotantotalouden ja johtamisen tutkijat tukevat yrityksiä kielimallien hyödyntämisessä.
“Edes teknologian luojat eivät vielä tiedä, mikä on paras tapa hyödyntää generatiivista tekoälyä. Tämä hetki on vähän sen kaltainen kuin internetin alkuhetket, kun harva pystyi kuvittelemaan, mistä siinä kaikessa oli kysymys”, sanoo toinen hankkeen johtajista, strategisen johtamisen professori Jukka Luoma Aalto-yliopistosta.
Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa on mukana kahdeksan eri aloja edustavaa suomalaista firmaa, osa kansainvälisiä suuryrityksiä. Yritysten toimialat vaihtelevat valmistavasta teollisuudesta ICT-sektoriin. Kaikki ovat tavalla tai toisella tunnistaneet generatiivisen tekoälyn muutosvoimaksi omalla alallaan. Nyt tutkijat lähtevät tukemaan yrityksiä uuden teknologian soveltamisessa, tunnistamaan yleisiä haasteita ja etsimään niihin ratkaisuja. Ajatuksena on myös saada yritykset vaihtamaan keskenään tietoa ja hyviä toimintatapoja. Seurantatutkimus kestää kolme vuotta.
”Tämän pohjalta syntyy tutkimustietoa yrityskentän käyttöön laajemminkin. Meitä ajaa halu tunnistaa, miten tekoäly valjastetaan positiiviseksi voimaksi yhteiskunnassa, niin yritysten kuin työntekijöidenkin näkökulmasta”, sanoo hankkeen toinen johtaja, professori Henri Schildt Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
“En ole sellaiseen teknologiaan ikinä törmännyt”
Generatiivisen tekoälyn vallankumous poikkeaa yhdellä erityisellä tavalla merkittävästi useimmista uusien teknologioiden murroshetkistä.
“Yleensä kun uusia teknologioita tulee niin ne ovat vaikeaselkoisia, tavallisilla ihmisillä ei ole mitään käsitystä sovelluksista. Tämän kanssa jokainen pystyy itse kuvittelemaan, mitä tällä pystyy tekemään. Se on historiallisesti hyvin poikkeuksellista – en ole sellaiseen teknologiaan ikinä aiemmin törmännyt”, sanoo Luoma.
Tähän mennessä kertynyt tutkimustieto osoittaa, että generatiivisella tekoälyllä on valtava potentiaali lisätä sekä organisaatioiden tuottavuutta että työntekijöiden tyytyväisyyttä.
“Hyödyt eivät kuitenkaan synny automaattisesti. Monen organisaation täytyy miettiä toimintatapojaan ja liiketoimintamallejaan uusiksi, jotta tekoälyn potentiaali saadaan fiksusti hyödynnettyä”, kertoo Schildt.
”Generatiivista tekoälyä koskeva organisaatiotutkimus on ilmiön uutuuden takia alkutekijöissään. Olemme kansainvälisen tutkimuksen eturintamassa”, hän jatkaa.
Tutkimushankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota tekoälyn hyödyntämisen eettisiin riskeihin, tekoälysovellusten suunnitteluvaiheesta lähtien.
”Pyrimme hankkeessa myös seuraamaan, miten teknologian käyttöönotto vaikuttaa organisaatioihin pidemmällä aikavälillä”, toteaa hankkeen projektipäällikkö, tutkijatohtori Heli Helanummi-Cole Kauppakorkeakoulusta.
Tutkimuksen rahoitus tulee siihen osallistuvilta yrityksiltä ja Business Finlandilta. Hankkeen kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat Cambridgen yliopisto, Imperial College London ja VU Amsterdam.
