Alkanut vuosi merkitsee Suomen Rengaskierrätys Oy:lle uuden ajan alkua renkaiden hyötykäytössä. Keväällä Lopelle valmistuva kiertotalouslaitos jalostaa lähellä syntyneestä jätteestä edullista ja huoltovarmaa uusioraaka-ainetta kumi- ja muoviteollisuudelle. Kotimaassa tuotettu uusioraaka-aine on tehokas tapa pienentää tuotannon ympäristöjalanjälkeä.
Uutukaisessa tuotantohallissa jalostuslinjasto kuljettimineen on jo valmiina. Kahvipöytänä toimiva suuri puinen kaapelikela kuitenkin kertoo, että rakennustyöt ovat vielä kesken.
Pöydän ääressä Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen käy tiimeineen viime vuoden kierrätyslukuja läpi. Viime vuonna hyötykäyttöön kerättiin 64 571 tonnia renkaita.
”Isossa kuvassa tuolle tasolle vakiintunut vuotuinen keräysmäärä luo jatkossa erittäin hyvän pohjan uusioraaka-aineen tuotannolle”, Tuominen sanoo.
Juuri se on tärkeää. Suomen Rengaskierrätys aloitti uuden sukupolven kiertotalouslaitoksen rakennustyöt Lopella Silmänkannon alueella vuoden 2022 tammikuussa. Rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaan, ja laitos luovutetaan Suomen Rengaskierrätykselle maaliskuussa 2023.
”Testaamme laitteistoa osin jo nyt. Heti luovutuksen jälkeen pääsemme aloittamaan myös uusioraaka-aineen koe-erien valmistamisen.”
Uusioraaka-aine keventää muovituotteen ympäristöjalanjälkeä
Lopen kiertotalouslaitos on lähes vallankumouksellinen askel käytöstä poistuneiden renkaiden hyötykäytölle. Lopella renkaat ensin jaotellaan ja esikäsitellään. Renkaan sisältämät kuidut ja metallit erotellaan hyötykäyttöön. Sen jälkeen tuotantohallin linjastossa kumista jalostetaan granulaattia ja pulveria kumi- ja muoviteollisuuden prosesseihin.
Lähituotetulla uusioraaka-aineella voidaan korvata noin 30–50 prosenttia valmiin kumi- tai muovituotteen tarvitsemasta neitseellisestä raaka-aineesta.
”Näin kykenemme tukemaan asiakkaitamme vastuullisessa tuotannossa. Kierrätysraaka-ainetta käyttämällä alkutuotannon osuus vähenee, jolloin valmiin tuotteen hiilijalanjälki kevenee huomattavasti”, Tuominen tiivistää.
Suomessa on jo pitkään hyödynnetty kaikki käytöstä poistuvat renkaat. Suuri osa on käytetty esimerkiksi infratyömailla maakiilojen täyteaineena. Lisäksi kierrätysmateriaalista on muun muassa rakennettu hulevesien suodatusjärjestelmiä sekä räjäytys- ja suojamattoja.
”Kierrätysmateriaalia tarvitaan niihin jatkossakin. Materiaalihyötykäytön, kiertotalouden ja maapallon kantokyvyn näkökulmasta oleellista on se, että nyt kykenemme valmistamaan renkaasta jalostetulla uusioraaka-aineella kokonaan uusia tuotteita.”
Lähituotannon etuja ovat edullisuus ja huoltovarmuus
Samalla kun Lopella on urakoitu kiertotalouslaitosta, tuotekehityksen puolella on tehty pitkää päivää.
”Uusioraaka-aine on asiakkaillemme uusi asia. Siksi olemme halunneet ottaa heidät mukaan suunnittelun osaksi alusta asti”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n myynti- ja markkinointipäällikkö Thomas Söderström kertoo.
Koe-eriä on valmistettu erilaisilla resepteillä erilaisista muovituotteista. Uusioraaka-aine sopii hyvin esimerkiksi kengänpohjien kuormalavojen, veneen lepuuttajien, frisbeen, suojamattojen tai vaikkapa jäteastioiden valmistamiseen. Periaatteessa uusioraaka-ainetta voidaan soveltaa kaikkiin muihin muovituotteisiin paitsi lääkintävälineisiin tai elintarvikepakkauksiin ja lasten leluihin.
Vuoden aikana asiakkaiden kiinnostus uusioraaka-ainetta kohtaan on kasvanut, Söderström kertoo. Teollisuuden asiakasyrityksiä kiinnostaa erityisesti uusioraaka-aineen edullinen hinta, mutta maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi myös lähellä tuotetun uusioraaka-aineen varma ja tasainen saatavuus on noussut arvoasteikossa yhä korkeammalle. Lopella käsitellään renkaita uusioraaka-aineeksi noin 20 000 tonnia renkaita vuodessa.
”Ymmärrettävästi moni asiakas miettii, voiko uusioraaka-aine vahingoittaa omiin prosesseihin tarvittavia kalliita laitteita. Olemme testanneet tätä kumppaniemme kanssa paljon, ja uusioraaka-aine toimii aivan kuten muutkin raaka-aineet”, Söderström kertoo.
Suomen Rengaskierrätys Oy
- Suomen Rengaskierrätys Oy on vuonna 1995 perustettu Suomen ainoa rengasalan tuottajayhteisö.
- Se vastaa renkaiden valmistajien ja maahantuojien puolesta lakisääteisestä tuottajavastuusta eli renkaan keräämisestä, kierrättämisestä ja hyötykäytöstä. Voittoa tavoittelemattoman yhtiön toimintaa ohjaavat Suomen jätelaki sekä valtioneuvoston asetus.
- Viime vuonna käytöstä poistuneita renkaita kerättiin hyötykäyttöön 64 571 tonnia. Suomen Rengaskierrätyksellä on ympäri Suomea 3450 keräyspistettä, joihin kuluttajat voivat palauttaa renkaansa.
- Yhtiön oman kiertotalouslaitos valmistuu Lopen kunnan Silmänkannon pienteollisuusalueelle maaliskuussa.
Alkuvaiheessa laitos luo kiertotalousalalle suoraan noin kymmenen uutta työpaikkaa ja käsittelee noin 20 000 tonnia renkaita vuodessa kumi- ja muoviteollisuuden uusioraaka-aineeksi.
