Ilmastopaneelin tänään julkaiseman raportin ”tieliikenteen päästökaupan toteuttamisesta ja vaikutuksista” mukaan kansallisen päästökaupan valmistelua puoltavat monet seikat. Keskuskauppakamarin ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n näkemyksen mukaan on tärkeää välttää kansallisia kilpailukykyä heikentäviä ratkaisuja kuten tieliikenteen kansallista päästökauppaa.
– Hiilen hinta on jo osana polttoaineen hintaa Suomessa. Lisäksi Suomessa liikennepolttoaineiden verotaso on kansainvälisesti korkea. Tähän päälle tulisi vielä kustannukset kansallisesta tieliikenteen päästökaupasta, jonka hintakehitys on vaikeasti ennakoitavissa. Tieliikenne kuuluu myös taakanjakosektorin piiriin. Näiden lisäksi tieliikennettä koskeva lainsäädäntöehdotus EU-tason päästökaupasta on edennyt, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.
– Kuljetuskustannusten nousu vaikuttaa Suomessa kilpailukykyyn voimakkaammin kuin Keski-Euroopassa, koska olemme jo valmiiksi kauempana markkinoista. Suomen ei pidä ottaa käyttöön kansallista keinoa, joka osaltaan vain nostaa kuljetuskustannuksia suhteessa kilpailijoihin. Kansallinen päästökauppa ei ole liikenteen päästövähennystavoitteiden kannalta Suomessa jatkossakaan tarpeellinen toimi, sanoo SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala.
Muista EU-maista poikkeavat ratkaisut vaikuttavat haitallisesti tieliikenteen kustannuksiin ja yritysten kilpailukykyyn
Järjestöt arvioivat, että mikäli kansallisia ratkaisuja, jotka poikkeavat muiden EU-maiden ratkaisuista, tehdään, on arvioitava tarkasti niiden vaikutukset Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Tieliikenteen kansallinen päästökauppa nostaisi liikkumisen kustannuksia, mistä erityisesti kuljetusintensiiviset toimialat kärsisivät.
Lisäksi raportin hintajoustoja koskevassa osiossa ei ole eritelty vaikutuksia erikseen tavaraliikenteelle. Raskaissa kuorma-autoissa ei toistaiseksi ole tarjolla realistisia käyttövoimavaihtoehtoja, jolloin joustokin on lähes olematon. Liikennesuoritteen väheneminen tarkoittaisi kuljetuskustannusten kasvun aiheuttamaa taloudellisen toimeliaisuuden vähenemistä – tällöin vähenemä olisi peräisin elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn heikkenemisestä, mikä ei ole hyväksyttävä tieliikenteen päästöjen vähentämismekanismi.
Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Järjestöjen mukaan tämän tavoitteen saavuttamisessa pitää nojata ensisijaisesti jo päätettyihin keinoihin.
Ilmastopaneelin raportissa tulisi tarkemmin arvioida kokonaisuutta EU-tasolla niistä lainsäädäntöehdotuksista, jotka ovat tällä hetkellä neuvotteluissa ja joilla on vaikutusta sekä tieliikenteen hintakehitykseen, että tieliikenteen päästövähennyksiin.
