Kemianteollisuuden yrityksillä menee poikkeuksellisen heikosti, selviää tuoreesta jäsenkyselystä. Pitkään jatkuneen synkän suhdannetilanteen ja poliittisten lakkojen ryydittämänä peräti puolet yrityksistä arvioi tämänhetkisen tilanteensa huonoksi. Yritysten arviot omasta tilanteestaan ovat heikompia kuin koronakriisin pahimpina aikoina.
Erityisen heikko tilanne on pienillä, alle 50 hengen yrityksillä, joista kaksi kolmasosaa kertoi yrityksen tilanteen olevan huono tai jopa erittäin huono.
Heikon tilanteen takia alalla joka neljännessä yrityksessä on käynnissä tai odotettavissa lomautuksia. Irtisanomisia on käynnissä tai odotettavissa 13 prosentissa yrityksistä. Suurimmassa pulassa ovat pienet suomalaisomisteiset yritykset, joista peräti 35 prosenttia ilmoitti lomautuksista ja 23 prosenttia irtisanomisista.
Irtisanomisista ilmoittaneista yrityksistä 40 prosenttia kertoi irtisanomisten johtuvan suoraan poliittisten lakkojen vaikutuksista.
– Suhdannetilanne alalla on synkkä, ja poliittisilla lakoilla jyrkennetään yritysten alamäkeä ja viedään työpaikkoja pois Suomesta. Osa tiedossa olevista irtisanomisista johtuu suoraan poliittisista lakoista, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
Tilanne on tukala myös isommissa kemianteollisuuden yrityksissä. Suurista yrityksistä 44 prosenttia kertoi menettäneensä kauppoja ja asiakkuuksia lakkojen takia. Ulkomaalaisomisteisista yrityksistä 65 prosenttia kertoi kärsineensä mainehaittaa.
Kotimaisista yrityksistä reilu kolmannes kertoi, että tuotantoa on jouduttu tai joudutaan pysäyttämään. Monet yritykset myös kertovat, että tuotantoa on siirretty Suomesta konsernin ulkomaisiin tehtaisiin.
– Kysely yrityksille osoittaa, kuinka rajusti ay-liikkeen lakkomoukari on osunut yrityksiin, monesti pieniin kotimaisiin. Kun nämä yritykset nyt joutuvat lomauttamaan ja irtisanomaan – ja tuotantoa siirretään ulkomaille, työntekijät kärsivät. Tämän vastuuttoman toiminnan pitää loppua, sanoo Aalto.
– Ay-liike peräänkuuluttaa yhteiskunnassa johtajuutta, mutta sitä ei heiltä itseltään toistaiseksi ole näyttänyt löytyvän. Mitään johtajuutta ei vaadi se, että satamat laitetaan kiinni ja lähetellään lakkolappuja yrityksille samalla aiheuttaen miljoonaluokan vahinkoja, joista ei myöskään jouduta vastuuseen. Ay-liike kertoo taistelevansa suomalaisten palkansaajien puolesta, mutta heidän toimensa iskevät juuri tavallisiin työtekijöihin – usein ammattiliiton omiin jäseniin, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.
Yrityksiltä kysyttiin, miten talven aiemmat poliittiset lakot ja parhaillaan käynnissä olevat kahden viikon lakot vaikuttavat yritystoimintaan. Reilu neljännes vastaajista ilmoitti, että kauppoja tai asiakassuhteita on menetetty tai tullaan menettämään. Neljännes yrityksistä kertoi, että lakot vähentävät tulevaisuuden investointeja. Keskimäärin 70 prosenttia ilmoitetuista haitoista johtuu parhaillaan käynnissä olevista satama- ja rautatielakoista.
– Se, että neljännes yrityksistä ilmoittaa talven lakkojen vähentävän tulevaisuuden investointeja on valtava luku. Suomella ei ole varaa menettää yhtään saatavissa olevaa investointia, sillä niillä rahoitetaan hyvinvointia ja helpotetaan Suomen heikkoa taloustilannetta, sanoo Aalto.
Taloudellisten iskujen lisäksi lakot haittaavat myös työpaikkojen ilmapiiriä. Yli 250 hengen yrityksistä lähes kaksi kolmasosaa arvioi hallituksen ja ammattiliittojen välisen vastakkainasettelun heikentäneen työilmapiiriä.
Viime syksynä alkaneet työrauhahäiriöt, nyt käynnissä oleva lakot ja kaikista työrauhahäiriöistä aiheutuneet mittava vahingot vain korostavat maan hallituksen työlainsäädäntöuudistusten tarpeellisuutta. On korkea aika korjata muun muassa työrauhajärjestelmän valuviat ja turvata yrityksille ennustettava toimintaympäristö.
Kysely tehtiin 14.–18. huhtikuuta 2024. Siihen vastasi 70 eri jäsenyrityksen toimitusjohtajaa.
