Suun terveydenhuollon Kela-korvauksen kaksinkertaistaminen helpottaisi potilaiden hoitoon pääsyä. Se on nopea ja tehokas keino lyhentää korona-ajan pidentämiä hoitojonoja. Hammaslääkäriliitto ehdottaa, että hallitus vähintään kaksinkertaistaisi hammashoidon Kela-korvaukset väliaikaisesti jonojen purkamiseksi.
– Suun terveydenhuollossa kärsitään nyt historiallisen pahasta hoitovelasta. Vakavan tilanteen korjaamiseen tarvitaan nopeita toimia. Suun terveydenhuollon Kela-korvauksen korottaminen vähintään kaksinkertaiseksi on yksi tehokas keino paikata valtavaa hoitovelkaa, sanoo Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa.
Monessa kunnassa terveyskeskusten potilasjonot ovat jo venyneet reippaasti yli kuuden kuukauden ja pahimmillaan jopa yli vuoden mittaisiksi. Pahin tilanne on tällä hetkellä suurimmissa kaupungeissa.
Hallitus aikoo syksyn budjettiriihessä tehdä leikkauksia useisiin yksityisen hoidon Kela-korvauksiin, mutta hammashoitoon ja mielenterveyden hoitoon liittyvät korvaukset ovat jäämässä ennalleen.
Vuonna 2021 Kela-korvauksia maksettiin yhteensä noin 45 miljoonaa euroa (lähde: Kelasto). Korvauksen osuutta on leikattu useampaan kertaan 2010-luvulla, joten korvauksen osuus on enää noin 13 % hoidon hinnasta.
Hoitojonoissa suun sairaudet ehtivät edetä
Odottamalla jonossa suun sairaudet ja vaivat ehtivät edetä ja vaikeutua, jolloin potilas tarvitsee isompia ja laajempia hoitoja. Samalla ihminen menettää suunterveyttään osin peruuttamattomasti ja hoidon kustannukset kasvavat.
Suun terveydenhuollon Kela-korvaukset ovat Hammaslääkäriliiton mukaan tehokas keino lyhentää terveyskeskusten potilasjonoja. Kaikki suun terveydenhuollon resurssit on tärkeä saada täysimääräisesti käyttöön.
Hammashoidon korvauksia maksetaan Kelan tilastojen mukaan paljon myös pienituloisille, joten niillä on merkitystä terveyserojen tasaajina.
Kela-korvauksia nostettaessa tulee samalla varmistaa, etteivät korotukset siirry hoidon hintaan, vaan hyödyn pitää jäädä potilaalle.
Valtaosa suun terveyspalveluista on jokaisen säännöllisesti läpi elämänsä tarvitsemaa perushammashoitoa. Suun terveydenhuollossa julkiset ja yksityiset palvelut muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden.
– Terveyskeskusten resursseja ei alun perinkään ole mitoitettu koko väestön hoitoon, vaan aikuispotilaista noin puolet hoidetaan terveyskeskuksissa ja puolet yksityisvastaanotoilla. Siksi Kela-korvauksilla on ollut hammashoidossa erityisen iso merkitys, Virtomaa taustoittaa.
– Hyvä suun terveydenhuolto perustuu säännöllisiin tutkimuksiin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Kun suun tulehdukset havaitaan ajoissa, vältytään vakavilta infektioilta ja komplikaatioilta.
Suomen Hammaslääkäriliitto on hammaslääkärien ja hammaslääketieteen opiskelijoiden akavalainen asiantuntija- ja edunvalvontajärjestö. Liittoon kuluu noin 7400 jäsentä eli yli 90 prosenttia ammattikunnasta. Olemme mukana kehittämässä suun terveydenhuoltoa ja edistämässä suomalaisten suunterveyttä. Liiton tehtävänä on myös vaalia hammaslääkärien eettisiä arvoja ja edistää ammattikunnan eettistä keskustelua.
