Suomen työmarkkinoiden ongelmia voitaisiin korjata helposti. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa tulisi lyhentää helposti työllistyviltä ja näin vapautuneita varoja kohdistaa vaikeasti työllistyvien tukeen, ehdottaa Etla tänään julkaistussa muistiossaan. Tuloerot eivät ehdotuksen mukaan kasvaisi, koska järjestelmä kannustaisi työllistymään ja pääsemään nopeammin kiinni korkeampaan tulotasoon, lisäksi apua tarvitseville olisi saatavilla enemmän tukea.
Suomen työllisyysaste on viime vuosien noususta huolimatta edelleen pohjoismaisittain verrattuna alhainen
Kansainvälisessä vertailussa Suomessa syntyy kannustinongelmia pikemminkin sosiaaliturvan kuin verotuksen vuoksi. Etenkin ansiosidonnainen työttömyysturva pitkittää työttömyyden kestoa tulotason pysyessä lähellä uudesta työstä saatavaa palkkatasoa.
Järjestelmän tehottomuudesta huolimatta työttömyysturvan uudistaminen on ollut vaikeaa, kun on pelätty mm. työttömyysturvan keston lyhentämisen vaikuttavan tuloerojen kasvuun.
Tänään julkaistu ”Työnteon kannustimia voi parantaa tuloeroja kasvattamatta” (Etla Muistio 112) tukee ansiosidonnaisen keston lyhentämistä ja hahmottelee uudistusta työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ja kannustinloukkujen ratkaisemiseksi.
6 kuukauden työllä saat puolitoista vuotta ansiosidonnaista
Toimitusjohtaja, KTT Aki Kangasharjun ja tutkija, VTT Päivi Puontin kirjoittama muistio toteaa, ettei ansiopäivärahan leikkaus kasvata tuloeroja, kun yhä useampi työllistyy uudelleen nopeammin ja pääsee korkeammalle tulotasolle.
Työttömyysjakson pitkittyminen sen sijaan kasvattaa tuloeroja. Nopeampi uudelleen työllistyminen nostaa yksilön elinaikanaan saamia ns. elinkaarituloja, vaikka työttömyyden aikainen tuki olisi nykyistä matalampikin, toteavat muistion kirjoittajat.
Tällä hetkellä puolentoista vuoden (400 päivän) mittaisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan saa noin kuuden kuukauden työssä ololla.
– Jos ansiosidonnainen puolitettaisiin yhdeksään kuukauteen tai rajattaisiin korkeintaan vuoteen, nousisi työllisyys noin 30 000 – 40 000 henkilöllä ja työllisyysaste noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Samalla vapautuisi julkisia resursseja 400-600 miljoonaa euroa, joita kannattaisi ohjata tukemaan vaikeammin työllistyviä, arvioi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
