Kaivosverotus on haluttu uudistaa, koska nykymallin on katsottu antavan kaivosyhtiöille kohtuuttoman edulliset mahdollisuudet hyödyntää Suomen uusiutumattomia mineraaliveroja moneen muuhun kehittyneeseen maahan verrattuna. Taustalla on muun muassa kaivosyhtiö Terrafamen toiminnasta joitakin vuosia sitten paljastuneet ongelmat.
Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kaivosveron uudistaminen, ja yli 58 000 allekirjoittajan kansalaisaloitteen seurauksena veron uudistamisesta on myös eduskunnan talousvaliokunnan lausuma.
Kaivosveron toteuttamisessa on kaksi eri päämallia: ns. rojaltivero ja ns. voittovero. Rojaltiverossa verotuloja kerätään louhitun malmin tai mineraalin painon tai arvon mukaan. Voittoverossa puolestaan verotetaan kaivosyhtiön toiminnan voittoa. Rojaltiverolla verotetaan siis tuotannon bruttopainoa tai -arvoa. Voittoverolla verotetaan kaivostoiminnasta syntynyttä voittoa. Hallituksen tavoitteena on kerätä vuosittain kaivosverolla 25 miljoonaa euroa.
Virkamiestyöryhmä pitää rojaltiveroa sopivampana, mutta VATT:n lausunnon laatineen, veropolitiikan johtavan tutkijan Seppo Karin mukaan voittovero olisi monella tapaa perustellumpi malli.
– Työryhmä pitää rojaltiveroa Suomeen sopivampana, koska se on työryhmän arvion mukaan hallinnollisesti helpompi toteuttaa. Tämä ei ole kestävä peruste veropolitiikan rakentamiselle. Sitä paitsi voittoveron toteuttaminen on yhtä helppoa tai vaikeaa kuin rojaltiveron. Myös suomalaiset kaivosyritykset pitävät voittoveron toteuttamista osaltaan hyvin yksinkertaisena, arvioi VATT:n Seppo Kari.
Voittoverotuksella valtio saisi enemmän verotuloja
Työryhmä pitää myös tärkeänä sitä, että rojaltiverossa tuottoa alkaa tulla heti, kun louhinta alkaa. Voittoverossa tuottoa tulee vasta siinä vaiheessa, kun kaivostoiminnasta syntyy voittoa.
– Työryhmä näyttäisi korostavan tasaisen matalan tuoton saamista nopeasti, mutta voittoveron verotulopotentiaali on huomattavasti suurempi. Metallien maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet esimerkiksi keväästä 2020 kevääseen 2021 huimat 85 prosenttia, taustoittaa VATT:n Seppo Kari.
Rojaltiverotuloihin eivät maailmanmarkkinahinnat juuri vaikuta, mutta voittoverotuloihin sitäkin enemmän. Esimerkiksi metallien hintojen nousu 50 prosentilla kuusinkertaistaisi verotulot.
– Matalien hintojen aikana louhinnan arvo on ollut vähintään miljardi euroa. Tästä maksettaisiin voittoveroa 20 prosentin verokannalla noin 20 miljoonaa euroa. Esimerkiksi 50 prosentin hinnannousu voisi tuottaa jopa 120 miljoonaa euroa verotuloja. Tätä ulottuvuutta työryhmä ei huomioi lainkaan”, huomauttaa Seppo Kari.
– Työryhmä asettaisi rojaltiveron hyvin matalaksi, noin yhden prosentin suuruiseksi ja katsoo, että tällä olisi hyvin vähän haittaa yritystoiminnalle. Kun rojaltiveroa maksetaan myös heikosti kannattavasta ja jopa tappiollisesta toiminnasta, voittoveroa maksetaan vain toiminnan voitosta. Voittoveroa ei siten voi pitää yritystoiminnalle haitallisempana. Tätä mieltä ovat myös kaivosalan suomalaiset yritykset, tiivistää Seppo Kari.
Hallitus teki vuoden 2022 talousarvioneuvotteluissa linjauksen veron käyttöönotosta vuonna 2023.
