Vuosina 2020–2023 Suomessa toteutettiin yli 50 harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan hanketta. Niillä onnistuttiin ennaltaehkäisemään väärinkäytöksiä, edistettiin yritysten välistä tervettä kilpailua ja tuettiin reiluja työmarkkinoita muun muassa tehostamalla yritystoiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.
Hankkeet toteutettiin osana harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa. Uusia toimenpidesuosituksia kirjattiin yli 30 hankkeessa tai osahankkeessa.
Toimenpideohjelmassa selvitettiin laajasti työperäiseen hyväksikäyttöön, ihmiskauppaan, alipalkkaukseen ja pimeään työhön liittyviä ilmiöitä. Näiden ilmiöiden ehkäisemiseksi tarvitaan muun muassa kustannustehokkaat ja yhteistyötä tukevat toimintamallit sekä riittäviä työkaluja viranomaisille. Tätä silmällä pitäen on kehitetty esimerkiksi moniviranomaistoiminnan yhteistoimintamalli ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön valvontaan sekä Work Help Finland -mobiilisovellus Suomeen tuleville ja Suomessa oleville ulkomaisille työntekijöille. Lisäksi toimenpideohjelman hankkeessa valmisteltiin työperäisen hyväksikäytön pitkän aikavälin strategia, jota toteuttava erillinen toimenpideohjelma hyväksyttiin helmikuussa 2024.
Toimenpideohjelman aikana on tuettu useiden eri hankkeiden vaatimia selvityksiä kuten rahanpesun ja terrorismin torjuntaa koskevia lakihankkeita sekä kehitetty viranomaisten tiedonvaihtoa ja analyysityötä.
Torjuntaan osallistuvilla keskeisillä viranomaisilla on lisäksi yhteinen järjestelmä resurssien seurantaan. Sen avulla voidaan havaita pullonkauloja viranomaisten toiminnassa ja suunnata toimenpiteitä juuri sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
Viranomaisten yhteistyötä on helpotettu myös useilla lakimuutoksilla. Erityisesti tietojenvaihdon kehittyminen on edesauttanut tunnistamaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden riskitoimijoita oikein toimivien asiakkaiden joukosta.
Harmaan talouden ilmiöitä ennaltaehkäiseviin hankkeisiin kuului muun muassa nuorille ja maahanmuuttajille suunnattu Happy Taxpayer –viestintähanke. Sillä vahvistettiin kohderyhmien tietoisuutta reilun työelämän pelisäännöistä.
Toimenpideohjelman tuloksia vuosina 2020–2023:
- Parannettiin viranomaisten toimintaedellytyksiä analytiikkahankkeilla, joissa otettiin käyttöön uusia teknologioita päätöksenteon ja viranomaistietojen läpikäynnin tueksi.
- Luotiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston käyttöön tietokanta, joka mahdollistaa tehokkaamman kartellivalvonnan ja lisää kartellien kiinnijäämisriskiä.
- Toteutettiin liikennepalvelulain taksisääntelyn korjaussarja, joka vähentää harmaan talouden riskiä ja parantaa taksipalvelujen toimivuutta ja valvontaa.
- Kehitettiin pesänhoitajien tutkintapyyntömalli, jonka avulla voidaan tehokkaammin paljastaa konkursseihin jäävää piilorikollisuutta.
- Laadittiin lainsäädäntötyön ja tulevien hankkeiden tueksi useita selvityksiä, joissa tarkasteltiin muun muassa tietojenvaihdon katvealueita rahanpesun ja terrorismin torjunnassa, työsuhteen ja yrittäjyyden välistä rajanvetoa epäselvissä tapauksissa, identiteettien väärinkäytöksiä ja rekisteröinnin yhdenmukaisuutta sekä viranomaisten toimivaltaan liittyviä kysymyksiä.
- Luotiin Tullin ja Ruokaviraston yhteistoimintamalli rajat ylittävien elintarvikepetosten torjuntaan ja kehitettiin Ruokaviraston elintarvikeketjun rikosten torjuntaa.
- Laajennettiin verotustietojen yleisöjulkisuutta lakimuutoksella, joka tulee voimaan 1.9.2024.
Laaja yhteistyö auttaa torjuntatyössä – uusi toimenpideohjelma valmisteilla
Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat vakavia ilmiöitä Suomessa. Niistä on haittaa yrityksille, työntekijöille ja koko yhteiskunnalle. Lakisääteisten maksujen ja verojen laiminlyönti aiheuttaa loven julkiseen talouteen.
Torjuntatyöhön tarvitaan eri viranomaisten laajaa yhteistyötä. Ohjenuorana toimii viranomaisten yhdessä laatima Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia, jota toteutetaan toimenpideohjelman avulla.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti käynnistää 21.3.2024 harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman päivittämisen, josta vastaa työministeri Arto Satonen. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt valmistelutyön työryhmässä, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt ja viranomaiset. Ohjelma valmistellaan poikkihallinnollisesti aikaisempaa valmistelukäytäntöä noudattaen. Valmistelutyö on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2024 aikana. Nyt valmisteltava toimenpideohjelma on järjestyksessään yhdeksäs.
