Hallitusohjelmassa ehdotetut verolinjaukset tiiviisti
Uutiset

Hallitusohjelmassa ehdotetut verolinjaukset tiiviisti

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen hallitusohjelma julkaistiin 16. kesäkuuta. Kokosimme tähän artikkeliin hallitusohjelmassa mainitut merkittävimmät verotukseen ja yritysten taloushallintoon vaikuttavat linjaukset.

Hallitusohjelman mukaan veronkantoa aiotaan sujuvoittaa. Lue erillinen uutinen veronkannon sujuvoittamisesta ja veronkannon merkityksestä taloushallintoalan työmäärään.

Hallitusohjelman verosuunnitelmat tiivistettynä:

  • Arvonlisäveron alinta 10 prosentin verokantaa suunnitellaan nostettavan 14 verokantaan. Muutoksen arvioidaan lisäävän valtion verotuottoja noin 200 miljoonalla eurolla vuodessa. 10 prosentin verokantaan jäisivät sanoma- ja aikakauslehtien myynti
  • Matkakuluvähennyksen omavastuun asteittainen nosto nykyisestä 750 eurosta 900 euroon
  • Listaamattomien yritysten osinkoverotus ja yrittäjävähennys säilyvät ennallaan. Pääomatuloveron prosentteihin ei tehdä muutoksia
  • Perintöveron maksuaika pidennetään 10 vuoteen
  • Ansiotuloverotusta kevennetään pieni- ja keskituloisiin kohdistuvilla veronalennuksilla, joiden vaikutus verotuottoihin on arvioitu 405 miljoonaan euroon
  • Hallitus toteuttaa kiinteistöverotuksen uudistuksen, jolla pyritään korjaamaan verotusarvojen ja käypien arvojen eriytymistä. Maapohjan kiinteistöveron alaraja nostetaan 1,3 prosenttiin, jonka vaikutus verotuottoihin on arvioitu olevan 110 miljoonaan euroa

Arvonlisäverotus

  • Arvonlisäveron alinta 10 prosentin verokantaa suunnitellaan nostettavan 14 verokantaan. Muutoksen arvioidaan lisäävän valtion verotuottoja noin 200 miljoonalla eurolla vuodessa. 10 prosentin verokantaan jäisivät sanoma- ja aikakauslehtien myynti
  • Henkilökuljetusten verokantaa suunnitellaan nostettavan 10 prosentista 14 prosenttiin
  • Arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu vuoden 2025 alussa EU-direktiivin mukaisesti. Alarajahuojennuksen on nyt saanut, jos 12 kuukauden tilikauden liikevaihto on ollut alle 30 000 euroa. Arvonlisäverollisen liiketoiminnan alaraja on nyt 15 000 euroa. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan alv-huojennuksen poistuminen kiristää jopa 40 000 suomalaisen pienyrittäjän verotaakkaa. SY ehdottaakin, että alv-toiminnan alarajaa nostettaisiin nykyisestä 15 000 eurosta 30 000 euroon

Välitön verotus

Edellä mainittujen muutosten lisäksi hallitusohjelma sisältää useita muita toimia, joita hallitus kaavailee seuraaville vuosille:

  • Matkakuluvähennyksen omavastuun asteittainen nosto nykyisestä 750 eurosta 900 euroon
  • Ikään perustuva työtulovähennys kohdennetaan uudelleen poistamalla ylimääräinen työtulovähennys alle 65-vuotiailta ja kaksinkertaistamalla 65 vuotta täyttäneiden korotus 1 200 euroon
  • Lapsilukuun perustuva työtulovähennys
  • Kotitalousvähennyksen korotusta jatketaan vuoteen 2024 kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä öljylämmityksestä luopumistilanteisiin
  • Ulkomaisten avainhenkilöiden lähdeverotuksen työskentelyaika pidennetään seitsemään vuoteen nykyisestä neljästä vuodesta
  • Verotuksen ylintä progressioporrasta, niin sanottua solidaarisuusveroa, jatketaan vaalikauden loppuun 150 000 euron tasolla
  • Osakesäästötilin maksimisijoitusrajaa korotetaan nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon
  • Metsävähennystä korotetaan 60 prosentista 75 prosenttiin
  • Maatalouden tasausvarausta nostetaan 25 000 euroon nykyisestä 13 500 eurosta
  • Maatalouden vuokratulojen verokohtelua yhdenmukaistetaan, jolloin vuokratulot verotetaan jatkossa pääomatulona

Valmisteverot

  • Hallitusohjelma käynnistää liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksen, jonka liikenne- ja viestintäministeriö ja valtiovarainministeriö toteuttavat yhteistyössä. Liikenteen verojen tuotto alenee tulevaisuudessa niin kuin haittaveroilla on tavoitteenakin
  • Hallitus lupaa parantaa kannustimia lämmön ja muun energian eli sähkön kausivarastointiin sähkötarpeen vuodenaikaerojen lieventämiseksi muun muassa poistamalla kaksinkertaisen verotuksen kaikista sähkön varastointimuodoista
  • Tupakkaveroa suunnitellaan nostettavaksi ja sillä aiotaan kerätä 100 miljoonaa euroa verotuloja lisää vuosittain
  • Oluen verotus kevenee 25 miljoonalla eurolla, mutta väkevien alkoholien ja viinien verotusta kiristämällä halutaan kerätä 40 miljoonaa lisää. Virvoitusjuomaveroa aiotaan kiristää noin 30 miljoonalla eurolla vuositasolla

Hallituskaudella aiotaan selvittää myös seuraavia veroasioita:

  • Perintöverotuksen korvaaminen luovutusvoittoverotuksella. PwC:n hallitusohjelma-analyysissa pohditaan, tuleeko Suomeen niin sanottu Ruotsin malli. Ruotsissa perintö- ja lahjaverotus poistettiin vuoden 2005 alussa. Nykyisin voimassa on malli, jossa perinnönsaajat eivät maksa veroa perinnön saamisen yhteydessä, vaan vasta siinä vaiheessa, kun omaisuus realisoidaan
  • Verotuksen ja kirjanpitosääntelyn eroavaisuuksien ja mahdollisten yhdenmukaistamistarpeiden (IFRS) selvittäminen

Pääministeri Orpon ohjelmassa on myös kirjaus, jonka mukaan hallitus selvittää realiaikaiseen ilmoitusmenettelyyn siirtymistä arvonlisäverotuksessa. PwC kutsui omassa hallitusohjelmakatsauksessaan tätä kirjausta ”hämmentäväksi”, mitä se varmasti onkin, kun ottaa huomioon Verohallinnon transaktiokohtaisen arvonlisäverotuksen suunnitelmat muutaman vuoden ajalta. Hallitusohjelma edistää myös niin sanottuja reaaliaikatalouden hankkeita, jotka on tunnettu Yrityksen digitalous -nimellä. Taloushallintoliitto on tiivisti mukana hankkeessa.

Verotuslinjausten lisäksi hallitusohjelmassa on useita muitakin yrityksiin ja sitä kautta taloushallinnon palvelutoimialaan liittyviä kirjauksia. Esimerkiksi aikuiskoulutustuen lopettamista ja ELY-keskusten yritysten kehittämispalvelujen lopettamista suunnitellaan. Taloushallintoliitto pureutuu myös näihin asioihin tulevan syksyn aikana.

Artikkelin lähteenä on käytetty ansiokkaita Suomen Yrittäjien, Elinkeinoelämän keskusliiton, Veronmaksajien keskusliiton, Keskuskauppakamarin ja PwC:n hallitusohjelma-analyysejä.