Hallitus uudistaa hankintalakia toista kertaa tällä hallituskaudella. Nyt esitettävät muutokset keskittyvät muun muassa ympäristönäkökulmien, laadun sekä vastuullisuuden tehostamiseen julkisissa hankinnoissa. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 25.8.2022.
– Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys voidaan jatkossa huomioida vahvemmin huomioida julkisissa hankinnoissa. Painotamme vastuullisuutta ja laatua, työministeri Tuula Haatainen sanoo.
Hallitus esittää, että ympäristönäkökulmat huomioitaisiin yhä vahvemmin julkisissa hankinnoissa. Törkeät ympäristörikokset lisättäisiin hankintojen poissulkuperusteiksi niin ehdokkaille, tarjoajille kuin alihankkijoille. Käytännössä hankintayksikkö voisi jatkossa sulkea hankinnasta ulos yrityksen, joka itse tai jonka käyttämä alihankkija on syyllistynyt tällaisiin rikoksiin. Jo nykyään yrityksiä voidaan poissulkea julkisista hankinnoista työoikeudellisten rikosten perusteella.
Muutokset edistäisivät myös tiedonkulkua ja valvontaa. Hankintayksiköillä olisi jatkossa selkeämmät oikeudet saada tietoa perusteista, joilla yrityksiä voidaan poissulkea julkisista hankinnoista. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mahdollisuuksia valvoa hankintoja parannettaisiin.
Jatkossa hankintalain tavoitteissa korostettaisiin aiempaa enemmän laatua. Hankintayksiköillä olisi velvollisuus perustella päätöksessä, miten laatu on otettu huomioon hankinnassa. Tämä lisäisi myös julkisten hankintojen avoimuutta.
Hankintailmoituksia voisi tulevaisuudessa julkaista samanaikaisesti usealla eri kielellä. Muutos vastaa hankintayksiköiden tarpeeseen julkaista samasta hankintailmoituksesta useampia eri kieliversiota. Muutos parantaa näin ollen myös tarjoajien edellytyksiä saada tieto heitä kiinnostavista hankintailmoituksista.
Muutokset voimaan 2023
Muutokset toteuttavat pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa julkisille hankinnoille asetettuja tavoitteita. Niiden on tarkoitus pääosin tulla voimaan vuoden 2023 alussa.
Esitetyt muutokset koskevat niin kansallisia kuin EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Valmistelussa on kuultu keskeisiä sidosryhmiä, ja lausuntokierroksella saatu palaute on myös huomioitu esityksessä.
Valmisteluvaiheessa pohdittiin tarvetta muuttaa sidosyksiköiden ulosmyynnin laajuutta. Tehtyjen selvitysten perusteella sidosyksikkösääntelyyn ei kuitenkaan esitetä muutoksia. Hankintayksiköiden haasteisiin pyritään vastaamaan edistämällä jo nykyisenkin lain mahdollistamaa avoimuusilmoitusta, jota voidaan hyödyntää paikallisen markkinapuutteen helpottamiseksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston sidosyksiköiden ulosmyyntiä koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että avoimuusilmoitusmenettelyä ei hyödynnetä eikä sen olemassaoloa usein edes tunneta.
Aiempi uudistus 2021 mahdollisti harmaan talouden selvitysyksikön tietojen käytön
Marinin hallitus on jo aiemmin tehnyt hankintalakiin vastuullisuutta lisääviä muutoksia, jotka ovat olleet voimassa 1.7.2021 lähtien. Tällöin hankintayksiköiden tiedonsaantioikeuksia parannettiin alihankkijoiden osalta. Muutosten ansiosta harmaan talouden selvitysyksikön tietoja voidaan käyttää velvollisuuksiaan rikkoneiden alihankkijoiden poissulkemiseksi julkisista hankinnoista.
Julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä edistää myös valtiovarainministeriön Hankinta Suomi –ohjelmassa. TEM:n hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelma on mukana strategiassa.
Suomen julkisten hankintojen määrä on vuositasolla noin 47 miljardia euroa. Hankintalain tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä sekä parantaa yritysten kilpailukykyä.
